Olet varmasti törmännyt joskus mielipiteeseen, joka alkaa sanoilla…
…”On valitettavan yleistä, että…”
Tämän jälkeen mielipiteen esittäjä kuvailee, kuinka hän on törmännyt kyseiseen ilmiöön todella usein käytännön (työ)elämässä.
Mielenkiintosi herää: ”Kuinkahan yleisestä ilmiöstä todella on kyse?”
Tarkempaa dataa et nopealla Googlauksella löydä. Mihin johtopäätökseen asiasta tulisi siis päätyä?
Mitään syytä ei ole uskoa, että mielipiteen esittäjä haluaa johdattaa sinua tarkoituksella harhaan. Ehkä hän on intuitiivisesti oikeassa…
…tai sitten hän on sortunut erääseen yleisimmistä ajatusvinoumistamme: saatavuusharhaan.
Saatavuusharhassa, joka tunnetaan myös esiintyvyysharhana, luulemme nimittäin yksittäisiä asioita yleisemmiksi kuin ne ovat.
Kun lisäämme tähän vielä ”negatiivisuusharhan”, niin annamme kielteisille asioille kohtuuttoman suuren painoarvon arvioissamme – ts. yliarvioimme ikävien ilmiöiden todennäköisyyden.
Eikä tässä kaikki. ”Heikossa induktiossa” yksittäisistä havainnoista vedetään yleispäteviä totuuksia.
Kun nämä kolme ajatusvinoumaa vaikuttavat meihin yhtä aikaa (kuten ne usein tekevät), voi seurauksena olla kokemusperäisen tiedon virheellinen tulkinta.
Otetaan muutama esimerkki:
🤔 Sain huonoa asiakaspalvelua -> ”asiakaspalvelun taso on yleisesti laskenut”
🤔 Esihenkilöni oli täysi kusipää -> ”esihenkilöt ovat usein kusipäitä”
🤔 Joku haukkui minua somessa -> ”minua arvostellaan usein somessa”
🤔 Tuttuni pahoitti mielensä kommentistani -> ”miksi kaikki ovat nykyään niin mielensäpahoittajia”
🤔 Kaikki lähipiirissäni ovat olleet lähellä burnouttia -> ”suuri osa ihmisistä on aivan burnoutin partaalla”
Aivomme ovat viritetty ylireagoimaan erityisesti uhkiin. Siksi sorrumme yleistämään (erityisesti) kielteisiä ilmiöitä.
Tokihan myös sosiaalisen median keskustelukulttuuri ja viihdearvo vaikuttavat tähän: tunnepitoinen viestintä vetoaa ja koukuttaa. Vastakkainasettelua ja kärjistyksiä halutaan tarjota sen houkuttelevuuden takia.
Tässä taustalla puolestaan vaikuttaa nk. ”salienssiharha”, jossa kiinnitämme herkemmin huomiota tunnepitoisiin ja itseämme lähellä oleviin asioihin.
Kuulostaako tutulta? Kuinka helposti itse hoksaat, milloin sorrut näihin ajatusvinoumiin tai milloin hälytyskellot soivat jonkin mielipiteen nähdessäsi?
Tunne aivosi, tunnista mahdolliset sudenkuopat.