Methods
How to Unleash Your Neuropotential
LEEKKI LAB haluaa suunnitella inhimillisesti optimoitua ja leikillisempää työelämää.
Metodieni pohjalta syntyi neurotieteisiin pohjautuvia aivo- ja leikillisyysvalmennuksia, jotka palvelevat innovatiivisessa ympäristössä, kovan paineen alla työskenteleviä esihenkilöitä ja asiantuntijoita.
KOHTI MERKITYKSELLISIÄ TAVOITTEITA
Meissä jokaisessa on valtava inhimillinen potentiaali.
Kun onnistumme valjastamaan nuo kaikki älylliset, emotionaaliset, fyysiset sekä henkiset kykymme, pystymme saavuttamaan itsellemme merkityksellisiä tavoitteita.
Toisille merkitykselliset päämäärät voivat olla päivittäisiä luovuuden huippukokemuksia sekä kestävämpää hyvinvointia, toisille edistyneempiä johtajuustaitoja ja tunneälykkyyttä.
Vuosia rakentamani holistinen lähestymistapa yhteensovittaa tuoreen neurotieteellisen, psykologisen sekä liikuntalääketieteellisen tutkimustiedon kestävän hyvinvoinnin ja huippukokemusten saavuttamiseksi.
INHIMILLINEN OPTIMOINTI?
Optimointi tarkoittaa prosessia, jolla pyritään löytämään paras mahdollinen ratkaisu tai tulos tiettyyn ongelmaan tai tavoitteeseen nähden.
Inhimillisen optimoinnin keskiössä on löytää jokaiselle meistä sekä yksilölliset tavoitteet että tarkoituksenmukaiset keinot päästä itsellemme merkityksellisiin tavoitteisiin – inhimillisesti kestävällä tavalla.
Inhimillinen optimointi on tärkeää, sillä se auttaa yksilöitä saamaan vähemmällä enemmän aikaan. Optimoinnin avulla löydetään myös kaikista olennaisimmat tavat edistää elämänlaatua ja suorituskykyä.
ELÄMÄNLAATU KUNTOON
Ihmisten elämänlaatua voidaan parantaa lukuisilla elämänalueilla. Tavoitteena on edistää aina sekä pitkäaikaista terveyttä että aivojen suorituskykyä.
Esimerkkejä inhimillisestä optimoinnista ovat:
- kun löydät kestävät tavat terveellisten elämäntapojen, kuten säännöllisen liikunnan ja tasapainoisen ravitsemuksen noudattamiseen
- kun opit neurotieteelliset työkalut unen laadun ja koko päivän vireystilan edistämiseksi
- kun opit säätelemään stressiä ja tukemaan kokonaisvaltaista palautumista optimaalisella tavalla
- kun opit säätelemään vireystilaasi, motivaatiotasi sekä keskittymiskykyäsi
- kun tunnistat itsellesi luontaisen vuorokausirytmin ja hyödynnät tätä työsuorituksesi optimoimiseksi
- kun tiedostat dopamiinin vaikutuksen motivaatioosi ja hyödynnät tätä ymmärrystä itsellesi sopivan kokoisten tavoitteiden asettamiseksi
- kun lisäät ymmärrystä hormonitoiminnastasi ja sen vaikutuksesta aivoterveyteesi
- kun kykenet optimoimaan oppimisesi ja muistitoimintosi
- kun löydät kestävät työkalut aivoergonomiasi edistämiseksi
AIVOJEN SUORITUSKYVYN OPTIMOINTI
Jokaisella meistä on valta vaikuttaa terveyteemme ja suorituskykyymme.
Oman biologian ymmärtäminen on useimmille valmennettavilleni todellinen silmien avaaja. Juuri tästä syystä jokaisen työkaluni taustalla on biologiaamme kovakoodattu neurotieteellinen selitysmalli.
Tavoitteenani on tarjota valmennettavilleni riittävän syvä ymmärrys elimistömme toiminnasta – näin oppeja on helpompi soveltaa omaan arkeen.
Kaikki tämä tekee valmennuksistani ainutlaatuisia: kun opit hallitsemaan omaa biologiaasi, monista aivotyökaluista tulee todellisia ’Game Changereita’ elämänlaadun ja suorituskyvyn edistämisessä.
Oheiseen kuvaan olen havainnollistanut kaiken sen holistisen ymmärryksen, minkä varaan innovatiiviset neurotieteelliset työkaluni rakentuvat.
KESTÄVÄ-MALLI
Elämäntapamuutosten onnistuminen riippuu monista eri tekijöistä – jokainen muutospolku on aina yksilöllinen.
Valitettavan usein asetamme itsellemme epärealistisia tavoitteita. Lisäksi yritämme liian suuria muutoksia yhdellä kertaa. Näiden seurauksena stressikuorma kasaantuu entisestään, motivaatio muutokseen hyytyy ja vanhat, ei-toivotut, tavat palaavat arkeen.
KESTÄVÄ-mallin tavoitteena on yhteensovittaa aivoterveys ja suorituskyky toisiinsa, inhimillisesti kestävällä tavalla.
Valmennuspolkujen aikana:
- asetamme realistisia tavoitteita
- etenemme muutoksissa välitavoite kerrallaan
- löydämme muutokselle aitoja merkityksen lähteitä
- olemme kärsivällisiä
- keskitymme vain muutamaan asiaan kerralla
- lähestymme muutosta myönteisen ajattelun sekä innostavien ja innovatiivisten menetelmien avulla
VALOJA AIVOILLE
On olemassa lukuisia teorioita, kuinka yhteistyötä ryhmissä voidaan johtaa paremmin. Oma lähestymistapani on neurotieteellinen, ja sitä varten olen kehittänyt ’VALOJA AIVOILLE’-nimisen tunnejohtamismallin.
Tavoitteenani on, että VALOJA-mallin avulla ihmiset ymmärtävät sekä omia että toistensa aivoja paremmin. Kun näin tapahtuu, ryhmän jäsenet osaavat mukautua erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin tarkoituksenmukaisemmin.
Kun sosiaalista maailmaa tarkastellaan aivojen näkökulmasta, havaitaan että tietyt tunnetilat vaikuttaisivat aktivoivan aivojemme palkitsemis- ja kipujärjestelmät erityisen luotettavasti, voimakkaasti ja pitkäkestoisesti. Nämä tunnetilat toimivat siis perustavanlaatuisina sosiaalisina palkintoina ja uhkina meille ihmisille. Päivittäisissä sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa ne säätelevätkin yhteistyöhalukkuuttamme erilaisissa ryhmissä.
VALOJA-malli pohjautuu niille neurotieteellisille havainnoille, joiden mukaan sellaiset sosiaaliset palkinnot, kuten varmuuden, arvostuksen, läheisyyden ja oikeudenmukaisuuden tunne, sekä jakamisen ilo ja autonomian kokemus, aktivoivat aivojemme palkitsemisjärjestelmiä voimakkaasti…
…puolestaan silloin, kun koemme voimakasta epävarmuutta, emme saa riittävästi arvostusta, pelkäämme tulevamme ryhmästä ulossuljetuksi, meitä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti, todistamme itsekästä ja ahnetta käytöstä, tai kun autonomian tunnettamme rajoitetaan, aivomme reagoivat näihin tunnekokemuksiin sosiaalisina uhkina: seurauksena pahimmillaan voimakasta ahdistusta, stressiä ja välttelykäytöstä yhteistyötä kohtaan!
VALOJA-mallin kuusi tunnekokemusta ovat sellaisia, jotka edistävät ihmisten välistä luottamusta, empatiaa ja hyvinvointia erityisen tehokkaasti, ja lukuisin eri mekanismein. Siinä missä monet sosiaaliset palkinnot, kuten satunnainen hymy tai kerran vuodessa annettava kiitoskortti hyvästä työstä, tarjoavat usein nopeasti ohimenevää mielihyvää, VALOJA-tunnekokemukset ovat lähes poikkeuksetta pitkäkestoisia ja vaikutukseltaan välittömiä.
Puolestaan silloin, kun menetämme yhden tai useamman näistä tunnekokemuksista, heikentyy kykymme ratkaista ongelmia tai tehdä harkittuja päätöksiä yhdessä, lähes välittömästi. Lisäksi haitallinen vaikutus on usein valitettavan pitkäkestoinen ja ilmapiiriä välittömästi nakertava.
VALOJA-malli pohjautuu osittain Neuroleadership Instituutin perustajan David Rockin vuonna 2008 popularisoimaan SCARF-malliin, jonka kirjainlyhenne muodostuu sanoista Status, Certainty, Autonomy, Relatedness ja Fairness. Nykyään tämä malli onkin osoitettu erittäin käyttökelpoiseksi ja arvostetuksi yritysmaailmalla, sillä tutkimuksissa on havaittu, että yrityksissä, joissa näiden tunnekokemusten määrä on korkealla, työntekijät viihtyvät työssään paremmin, luovuus kukoistaa ja tuottavuus paranee.
VALOJA-malli on oma muunnelmani, ja mielestäni hieman paranneltu versio, aiemmista neurotieteellisistä johtamismalleista. Mallissani olen korostanut etenkin empatian sekä leikillisyyden merkitystä yhteistyön ja sosiaalisten siteiden vahvistamisessa. Empatia ja leikillisyys eivät ole ainoastaan välttämättömiä myönteisten tunnekokemusten luomisessa, mutta ne ovat myös sitä tunnepihkaa, joka liimaa kaikki VALOJA-mallin palaset tiiviimmin toisiinsa.
Lisäksi olen halunnut entisestään syventää neurobiologista ymmärrystä kaikkien VALOJA-mallin tunnekokemusten taustalla. Tämä tieto auttaa, erityisesti käytännön näkökulmasta, ymmärtämään mm. näiden tunteiden vaikutusten voimakkuutta, pitkäkestoisuutta sekä synergiaetuja.
Malli on erityisen hyödyllinen lukuisille ammattiryhmille: organisaatioiden johtajille, organisaatioiden oppimisesta ja kehityksestä vastaaville henkilöille, fasilitaattoreille, konsulteille, opettajille, sosiaalityöntekijöille, tai kenelle vain, joka toimii ihmisten kanssa, ja tietää omien toimien vaikuttavan myös toisten käytökseen.
VALOJA-malli tarjoaa ikään kuin helposti muistettavan yhteisen kielen ja heurestisen mallin, jonka avulla voimme viestiä toisille: ”Hei, tällaisista tunteista aivomme pitävät, tällaisista ne eivät pidä”.
Ja juuri tästä syystä pidän tästä mallista – se on helppo muistaa ja sitä on helppo soveltaa hyvin erilaisiin olosuhteisiin. VALOJA-aivoille mallin tarkoitus on siis todella valaista toistemme mieliä ja aikeita kirkkaammiksi, jotta yhteistyö loistaisi!
ÄLYKKÄÄSTI LEIKILLISET JOHTAJAT & ORGANISAATIOT
Tutkijoiden mielestä leikillisyys on työelämän piilevä resurssi, niin valtavat hyödyt sillä on hyvinvoinnille, yhteisölliselle oppimisella ja luovuudella.
Lukuisista eduista huolimatta, leikillisyyttä ja leikkiä ei valitettavasti kuitenkaan osata tutkitusti usein soveltaa tarkoituksenmukaisella tavalla työyhteisöihin Liian usein seurauksena on kyynisyyttä, tylsistymistä, jopa työpahoinvointia.
Tutkimus- ja työelämäkontekstista on toistaiseksi puuttunut sellainen kokonaisvaltainen viitekehys, joka esittelisi leikillisen organisaation välttämättömät rakennuspalikat.
Kehitellessäni tällaista viitekehystä, ja pohtiessani samalla, miten leikillisyyttä voitaisi hyödyntää parhaimmalla mahdollisella tavalla ihanteellisen organisaatiokulttuurin luomiseksi, tulin keksineeksi käsitteen nimeltä ’älykkäästi leikkivä organisaatio’.
Tarve käsitteelle syntyi, sillä halusin termin kuvaamaan organisaatiota, joka ajattelee leikkiä koko organisaation läpileikkaavana voimavarana, eräänlaisena kaikkialle ulottuvana energiana, jota voidaan hallita ja valjastaa hyötykäyttöön.
Kyseessä siis todellakin on organisaatiolle kehitelty kokonaisvaltainen tiekartasto, ei vain kokoelma yksittäisistä toimenpide-ehdotuksista!
LEIKILLISTEN ORGANISAATIOIDEN RAKENNUSPALIKOIDEN KASAAMINEN
Älykkäästi leikkivä organisaatio syntyy ainoastaan, mikäli vaadittavat rakennuspalikat osataan kasata tarkoituksenmukaisella tavalla!
Seuraavassa on esitelty pääpiirteittäin ’älykkäästi leikkivän organisaation’ yhdeksän keskeistä rakennuspalikkaa (1–3 motivaatiotekijät; 4–7 ilmapiirin ja olosuhteiden kehittäminen; 8–9 älykkäästi leikillisen kulttuurin vakiinnuttaminen) sekä käytännön keinot niiden kasaamiseksi:
- Leikin ymmärrys ja hyödyt: Tunnistaa nykytilan, näkee mahdollisuuden, ja saa perustelut muutoksen hyödyille (”Do I want to to this, and why?”). Ymmärtää mitä leikillisyys ja leikki käsitteinä edustavat, sekä mitä tutkittuja hyötyjä leikillisyydestä ja leikistä on niin yksilöille, tiimeille kuin organisaatiolle.
- Voimavarojen tunnistaminen: Saa uskoa muutoksen läpiviemiselle ja uskoo pystyvänsä viemään sen läpi (”Can I do this?”) Tunnistaa sekä organisaationsa yksilölliset leikilliset voimavarat (mm. leikkipersoonat, tiimien diversiteetin) että leikillisyyttä ja leikkiä rajoittavat tekijät (mm. kannustuksen tai resurssien puute, haitallinen kilpailu).
- Leikillisyyden johtaminen: Tunnistaa ne tekijät, jotka vaaditaan muutoksen läpiviennille (“What do I need to do in order to succeed?”). Ymmärtää, miten leikillisyyttä johdetaan tutkitusti parhaiten juuri tässä organisaatiossa ja millaista apua muutoksen läpivientiin mahdollisesti tarvitaan (mm. johdon kannustus ja esimerkillisyys, vapauden ja haastavien työtehtävien tarjoaminen, työmäärän kohtuullisuus ja riittävä aika leikillisyydelle, tarkoituksenmukaisten tavoitteiden asettaminen, luottamus ja arvostus, tiimien leikillisyyden tukeminen).
- Hyvinvoivan organisaation luominen: Osaa luoda ilmapiirin ja olosuhteet, jossa työhyvinvoinnin perusosaset (mm. työntekijöiden terveys ja turvallisuus, yhteenkuuluvuuden tunne, arvostus ja luottamus) ovat kunnossa, sillä nämä peruspalikat muodostavat vakaan pohjan, jonka päälle leikkisyyttä rakentaa.
- Oppivan ilmapiirin ja olosuhteiden luominen: Osaa hyvinvoivan ilmapiirin lisäksi luoda jatkuvan oppimisen kulttuurin oppivan organisaation periaattein. Osaa myös kehittää leikillisyyden ja leikin avulla tutkitusti parhaimmat mahdolliset olosuhteet oppiville organisaatioille (mm. leikkioppimisen periaatteita hyödyntämällä).
- Luovan ilmapiirin ja olosuhteiden luominen: Osaa hyvinvoivan ja oppivan organisaation päälle rakentaa sekä luovan ilmapiirin että olosuhteet luovalle toiminnalle.
- Leikkisän ilmapiirin ja olosuhteiden luominen: Osaa hyvinvoivan, luovan ja oppivan organisaation tueksi suunnitella leikillisyyden niin, että leikillisyys, ei ainoastaan tue, mutta tuottaa myös synergiaetuja työhyvinvoinnille (esim. voimakkaat hedonistiset nautinnot, myönteiset tunne-elämykset sekä palautumista edistävät kokemukset eli nk. resursseja täydentävät leikit, kuten vitsailu, hilpeys, rentoutuminen), luovuudelle (mm. älyllinen leikki ongelmanratkaisun tukena tai mielikuvituksen lisääjänä, leikki monotonisten työtehtävien apuna) sekä oppimiselle (mm. leikkioppimisen periaatteiden hyödyntäminen). Osaa tarjota ja varmistaa myös pääsyn riittäviin leikkiä tukeviin resursseihin (mm. rahoitus, materiaalit, tilat, informaatio).
- Leikillisyys osaksi arvoja: Ymmärtää, että leikillisyys osana yrityksen julkilausuttuja arvoja tuo työyhteisölle ja sen sidosryhmille tunteen älykkäästi leikkivästä ja kunnianhimoisesta organisaatiosta. Tämä luo narratiivin, joka voimistaa merkityksen ja sitoutumisen tunnetta sekä tekee organisaatiosta houkuttelevan niin nykyisille kuin uusille osaajille.
- Elävien kytkentöjen voimistaminen ja leikin kehittäminen: Ymmärtää, että leikkiä voidaan kehittää loputtomiin, kunhan tunnistetaan, miten leikin eri muodot (älyllinen leikki, sosiaalinen leikki, hassuttelu, resursseja täydentävä leikki, resursseja luova leikki) täydentävät toisiaan, miten eri kontekstit vaikuttavat leikkeihin (mm. ihmisten vaihtuvuus, tilat, aiemmat kokemukset), ja miten leikkejä voidaan yhdistellä toisiinsa, jotta ne tuottaisivat synergiaetuja mm. hyvinvoinnille, luovuudelle ja oppimiselle.
Kysy sopivaa pakettia tarpeisiinne!
Tarjoan maksuttoman alkukartoituksen, joten vaihdetaanko ajatuksia aivoista ja yrityksenne tarpeista?
