Hetkiä aivoillesi

Inspiroidu. Motivoidu. Hehku.

Konkreettisia aivotyökaluja työelämän tueksi.

Täältä löydät näyttöön perustuvat asiantuntijapuheenvuoroni.

Tästä voit ladata koko puheenvuorokatalogini

NEUROTIEDETELLINEN TUNNEJOHTAMINEN: MITEN TUNNEÄLYLLÄ JA EMPATIALLA LUODAAN TUTKITUSTI TIIVIIMPÄÄ YHTEISTYÖTÄ SEKÄ KILPAILUETUA

Sosiaalinen pääoma – kuten yhteenkuuluvuuden tunne, empatia sekä sosiaaliset ihmissuhteet – edistävät tutkitusti niin yritysten tuottavuutta, työntekijöiden terveyttä kuin asiakastyytyväisyyttä.

Kun sosiaalista maailmaa tarkastellaan aivojen näkökulmasta, havaitaan että tietyt tunnetilat vaikuttaisivat aktivoivan aivojemme palkitsemis- ja kipujärjestelmät erityisen luotettavasti, voimakkaasti ja pitkäkestoisesti.

VALOJA AIVOILLE-malli pohjautuu niille neurotieteellisille havainnoille, joiden mukaan sellaiset sosiaaliset palkinnot, kuten varmuuden, arvostuksen, läheisyyden, ja oikeudenmukaisuuden tunne, sekä jakamisen ilo ja autonomian kokemus, edistävät yhteistyöhalukkuuttamme erityisen voimakkaasti.

Puolestaan silloin, kun koemme voimakasta epävarmuutta, emme saa riittävästi arvostusta, pelkäämme tulevamme ryhmästä ulossuljetuksi, meitä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti, todistamme itsekästä ja ahnetta käytöstä, tai kun autonomian tunnettamme rajoitetaan, aivomme reagoivat näihin tunnekokemuksiin sosiaalisina uhkina: seurauksena pahimmillaan voimakasta ahdistusta, stressiä ja välttelykäytöstä yhteistyötä kohtaan.

Puheenvuorossa havainnollistan, miten juuri nämä kuusi tunnekokemusta ovat sellaisia, jotka edistävät tutkitusti ihmisten välistä luottamusta, empatiaa sekä hyvinvointia erityisen tehokkaasti: ja lukuisin eri mekanismein.

Opit, miten aivomme käsittelevät sosiaalisia palkintoja ja uhkia sekä millaisilla kuuntelustrategioilla voit sujuvoittaa muiden kanssa työskentelyä erilaisissa työyhteisöissä. Nämä opit auttavat yksilöitä ymmärtämään niin omien kuin toisten aivojen toimintaa paremmin – tällöin voittajana on koko työyhteisö.

MITEN TYÖYHTEISÖN NEUROPOTENTIAALIA JOHDETAAN ELI MITEN AVAINPELAAJIEN INHIMILLINEN POTENTIAALI TODELLA VALJASTETAAN

Itsensä johtaminen ja inhimillisen potentiaalin kokonaisvaltainen kehittäminen lähtevät oman biologian tuntemisesta.

Neuro- eli aivopotentiaali tarkoittaa kaikkea sitä kasvupotentiaalia, joka yksilön on mahdollista saavuttaa niin aivoterveydessä kuin aivojen suorituskyvyssä.

Ihmiset kaipaavat yhä enemmän näyttöön perustuvia neurotieteellisiä työkaluja, joilla he voivat yhteensovittaa kestävän tavan optimoida sekä aivoterveytensä että työsuorituksensa.

Itsensä kehittäminen ja kestävän elämänlaadun parantaminen tarjoavat mahdollisuuden kokea päivittäisiä huippukokemuksia, nousujohteisuutta sekä tuloksellisuutta elämässä.

Tämä teema sopii puheenvuoroksi organisaatioille, joissa kaivataan työkaluja kestävän vauhdin ja huippusuorittamisen yhteensovittamiseen.

Tarjoan konkreettisia neurotieteellisiä työkaluja, kuinka aivojen terveys, suorituskyky, draivi sekä ajattelutaidot optimoidaan. Näitä työkaluja voidaan hyödyntää sekä oman työn että organisaation johtamisessa.

Lähestymiskulma aiheeseen muotoillaan yhteydenottonne jälkeen.

Keskeiset teemat voivat esimerkiksi olla:

työyhteisön aivoterveyden edistäminen
kestävän draivin ja dopamiinitasojen löytäminen
ajattelutaitojen hiominen ja luovuuden neurotiede
suorituskyvyn inhimillinen optimointi
työyhteisön inhimillisen potentiaalin johtaminen

MILLAISIN NEUROTIETEELLISIN TYÖKALUIN OPTIMOIN MOTIVAATIONI JA HYÖDYNNÄN DOPAMIINIJÄRJESTELMÄÄNI TAVOITTEISIIN PÄÄSEMISEKSI?

Motivaation neurotieteellinen tutkimus on ottanut viime vuosina valtavia harppauksia, kun tutkijat yrittävät selittää motivaation taustalla piileviä kiehtovia aivomekanismeja.

Tämä puheenvuoro tarjoaa sellaista, mitä kukaan ei ole sinulle motivaatiosta aiemmin kertonut. Ja oikeastaan kaiken, mitä sinun tulee motivaatiosta ylipäätään tietää!

Motivaatiolla viitataan sellaisiin prosesseihin, jotka ovat kohdistettu johonkin tavoitteeseen: ja joita tavoitellaan energisoidusti, keskittyneesti sekä pitkäjänteisesti. Nykyteorioiden mukaan motivaatio käsittää yksilön ajatukset, uskomukset sekä emootiot, jotka kaikki yhdessä muokkaavat motivoitunutta käytöstämme.

Puheenvuorossa käyn läpi hieman keskeisiä teorioita ihmisen motivaatiosta ja motivationaalisista prosesseista. Keskityn kuitenkin käytännönläheisiin aiheisiin, kuten näyttöön perustuviin neurotieteellisiin keinoihin asettaa tavoitteita, priorisoida työtehtäviä sekä luoda edistyksen tunnetta.

Tarjoilen työkaluja siihen, miten aivojen biokemian ymmärtäminen auttaa sinua työskentelemään taitojesi ylärajoilla, ehkäisemään vitkastelua sekä asettamaan sopivan kokoisia, ja oikein priorisoituja, tavoitteita.

Paneudun lisäksi motivaation biologisiin selitysmalleihin, kuten miten aivojen neurokemiaa ymmärtämällä löydetään sekä kestävä draivi että energia- ja dopamiinitasot työpäiviin.

Dopamiini on neurokemikaali, joka liittyy olennaisesti motivaatioomme ja päätöksentekokykyymme. Se edistää keskittymiskykyämme ja saa aikaan edistyksen tunnetta. Kun dopamiinitasot osataan virittää sopivalle tasolle, tavoittelemme mielellämme monia itsellemme merkityksellisiä asioita. Puheenvuorossa esittelen, kuinka hallitset dopamiinitasojasi kestävän motivaation ylläpitämiseksi sekä kuinka hallitset voimakkaita ”dopamiinipiikkejä”, jotka saavat usein aikaan myös kohtalokkaita romahduksia dopamiinitasoissamme. Käyn läpi myös ’vaiheittaisten dopamiinipurskausten’ vaikutusta päätöksenteossa eli miten aivojen neurokemiaa hallitsemalla voit tehdä yhä harkitumpia päätöksiä paineen alla.

TÄRKEIMMÄT AIVOTYÖKALUT FOKUKSEEN – MILLAISIN NEUROTIEDETELLISIN TYÖKALUIN PÄÄSEN AIDOSTI KESKITTYNEESEEN MIELENTILAAN

Tässä puheenvuorossa tarjoilen joukon neurotieteellisiä työkaluja, joiden avulla opit, miten päästä aidosti keskittyneeseen mielentilaan. Käyn läpi näyttöön perustuvia aivostrategioita, jotka auttavat säilyttämään fokuksen läpi työpäivän.

Osa työkaluista on myös ravitsemuksellisia, sillä ravinto vaikuttaa hyvin paljon siihen, miten aivomme neurokemia joko tukee tai häiritsee vireystilaamme.

Käytännön vinkkeinä esittelen mm.:

tapoja, kuinka hermostomme neurokemialla säädellään keskittymiskykyä
keinoja hyödyntää luontaisia ’ultradiaanisia rytmejä’ optimaalisen vireystilan varmistamiseksi
miten työympäristö tulisi suunnitella, jotta dopamiiniviritteinen tila hyödynnetään keskittymistä vaativaan työhön, eikä epäolennaisiin ärsykkeisiin
kuinka visuaalinen järjestelmämme tukee keskittymiskykyämme, kunhan osaamme hyödyntää sen neurobiologisia toimintamekanismeja tarkoituksenmukaisella tavalla

Puheenvuoron loputtua sinulla on joukko täysin maksuttomia työkaluja, joiden fysiologiset selitysmallit tunnet, ja joita osaat jatkossa hyödyntää kaikenlaisissa työtehtävissä!

"AAMUNKOITTEESTA HÄMÄRÄÄN" – KUINKA SUUNNITELLA BIOLOGISESTI IHANTEELLINEN TYÖPÄIVÄ AIVOJEN TERVEYDEN JA SUORITUSKYVYN NÄKÖKULMASTA

Kuulostaako tutulta?

Valtava määrä sähköposteja; loputon informaatiotulva; keskittymisen häiriintymistä; karkailevia ajatuksia; täyteen buukattu tapaamiskalenteri, joka jättää sinut uuvuksiin; luovia projekteja, jotka eivät ota sujuakseen; vaikeuksia nukahtaa rankan työpäivän jälkeen.

Tässä puheenvuorossa tarjoilen innovatiivisia neurotieteellisiä työkaluja, joiden avulla opit suunnittelemaan työpäiväsi järkevämmin, hallitsemaan informaatiotulvaa, työskentelemään keskittyneemmin ja palautumaan työpäivän jälkeen.

Käytännön työkaluina esittelen mm.:

aivoille ihanteelliset aamu-, iltapäivä- ja iltarutiinit
vinkkejä parempien ’to-do-listojen’ tekoon
keinoja oikeankokoisten tavoitteiden asettamiseen
erilaisia priorisointitekniikoita
tutkittuja menetelmiä tahdonvoimalihaksen ja päätöksentekokyvyn korkealla pitämiseksi
tapoja ehkäistä karkailevia ajatuksia ja ehkäistä vitkastelun sudenkuoppia
miten ’ei-olennaisia’ asioita opitaan aidosti eliminoimaan
miten työpäivä tulisi aloittaa, miten se tulisi lopettaa, ja mitä kaikkea tuolla välillä olisi hyvä ottaa aivojen kannalta huomioon

YLIKUUMENTUNEET AIVOT: MILLAISIN NEUROTIEDETELLISIN MENETELMIN TYÖSKENTELEN KOVAN PAINEEN ALLA SEKÄ HALLITSEN AHDISTAVAA EPÄVARMUUDEN TUNNETTA PÄIVÄSTÄ TOISEEN

Epävarmuuden tunnetta pidetään yhtenä katalimmista pitkittyneen stressin aiheuttajista. Epävarmuus on sitä, ettemme voi välttyä jatkuvilta yllätyksiltä – ja tämä tieto ahdistaa meitä vähitellen yhä enemmän.

Aivomme ovat ennustamiskone: ne laskelmoivat jatkuvasti nykytilannetta sekä saavutettavissa olevia mahdollisia tiloja ja tavoitteita. Yllätyksellisyys johtuu siitä, että sisäiset ennustuksemme eivät vastaa eteemme ilmaantuvien todellisten tilanteiden luonnetta. Ja kun koemme toistuvia ennustusvirheitä, aivomme eivät kykene ohjaamaan elimistömme toimintaa tarkoituksenmukaisella tavalla.

MITEN EPÄVARMUUTTA TULISI SITTEN OPPIA SYLEILEMÄÄN?

Tutkimuksista tiedetään, että oikeanlaiset tunnetaidot sekä ehkäisevät stressiä että auttavat säilyttämään päätöksentekokyvyn korkealla voimakkaidenkin tunnekuohujen hetkillä. Lisäksi tiedämme, että epävarmuus on itseasiassa aivoillemme tärkeä oppimista edistävä tila.

Tässä koulutuksessa käyn läpi:

miten nykyinen elämäntapamme tuottaa meillä yhä enemmän epävarmuustekijöitä, joihin liittyy usein jokin kuviteltu uhka, kuten irtisanomisen pelko, työttömyyden jatkuminen tai parisuhdeongelmat
miten lukuisat elämäntapatekijät sekä sosioekonominen asema tyypillisesti kasaavat tällaisia epävarmuustekijöitä yksilölle, jolla ei ole kykyä löytää sopivia strategioita epävarmuuden päihittämiseksi
miten tästä pahimmillaan seuraa vakavaa ahdistusta, jopa epätoivoa, ja kuinka juuri tästä syystä lukuisat krooniset sairaudet ovat niin yleisiä länsimaissa
miten aivomme käsittelevät epävarmuutta, ja miten epävarmuuden sietokynnystä voi tutkitusti kasvattaa
miten tunteita voidaan tutkitusti käsitellä aivoissa ahdistavan epävarmuuden keskellä, päivittäisiä päätöksiä tehdessä

Käytännön näyttöön perustuvina neurotieteellisinä työkaluina esittelen mm. erilaisia ’uudelleenarviointitekniikoita’, ’olotilan sanoittamista’ sekä fysiologisia hengitystekniikoita, joiden on tutkimuksissa todettu vähentävän sekä välittömiä stressireaktioita että aivojen yliaktiivisuutta.

TYÖN IMUA TYÖPÄIVIÄ LEIKILLISTÄMÄLLÄ JA PELILLISTÄMÄLLÄ – MITEN LUODAAN DRAIVIA JA EDISTYKSEN TUNNETTA TYÖHÖN?

1 % inspiraatiota, 99 % perspiraatiota, – motivaatio ei synny pepulle potkimisesta, vaan onnistuneesta työn suunnittelusta.

’Motivaatiosuunnittelulla’ tarkoitetaan työn suunnittelua niin, että itse työhön luodaan voimakasta edistyksen tunnetta – näitä pieniä voitontunteita työntekijät kaipaavat tutkitusti eniten työhönsä. Voisiko työnteko olla jopa yhtä innostavaa ja motivoivaa kuin videopelien pelaaminen?

Pelit ja leikit tekevät aivomme onnelliseksi, ja siksi pelisuunnittelun oppeja sekä mekaniikkoja tulisi soveltaa työelämään: projekteihin, oman työn johtamiseen, resilienssin kasvattamiseen, johtamisstrategioihin.

Tutkimusten mukaan työpäivien leikillistäminen eli niin kutsuttu ’Playful Work Design’ auttaa työntekijöitä luomaan voimakasta työn imua, hyvinvointia sekä edistyksen tunnetta. Kaiken tämän taustalla vaikuttaa monimutkainen aivojen ”motivaatioverkosto”, erityisesti neurokemikaali dopamiini.

Tässä puheenvuorossa käyn varsin yksityiskohtaisesti läpi, miten tavoitteita, sääntöjä ja palautesysteemiä muokkaamalla:

tehostetaan työn imua ja oman työn johtamista
löydetään uusia tapoja edistyä tärkeimmissä työtehtävissä
opitaan palautumaan työstä paremmin
opitaan välttämään vitkastelun sudenkuopat ja luomaan pieniä päivittäisiä voitontunteita
opitaan unohtamaan ylisuorittaminen, ja saadaan vähemmällä laadukkaampaa aikaiseksi

HAASTEENA STRESSI JA AIVOJEN YLIKUORMITTUMINEN – MILLAISIN NEUROTIEDETELLISIN TYÖKALUIN OPTIMOIN TAPANI KÄSITELLÄ VÄLITÖNTÄ, KESKIPITKÄÄ JA KROONISTA STRESSIÄ LÄPI ELÄMÄN

Oletteko valmiita kuulemaan kaiken olennaisen stressin ja uupumuksen neurotieteestä? Hyvä, sitten tämä puheenvuoro on teitä varten. Vasta kun todella ymmärrämme kroonisen stressin ja uupumuksen neurobiologiaa, osaamme hallita sitä optimaalisin menetelmin.

Tiesitkö, että aivojen työstä palautuminen alkaa jo työpäivän aikana, ja että palautumista tuetaan parhaiten järkevillä arjen valinnoilla.

Tutkimukset osoittavat, että oikeanlaisella työpäivän suunnittelulla, kuten pilkkomalla työ sopiviin osasiin, puistokävelyillä, pelitauoilla ja taukoliikunnalla sekä lopettamalla työpäivä sopivassa vireystilassa, voidaan edesauttaa fyysistä ja henkistä palautumista – jo itse työpäivän aikana!

Lisäksi olemme intuitiivisesti usein väärässä, millaiset vapaa-ajan aktiviteetit palauttavat meitä töistä parhaiten. ”Passiivisen viihteenkulutuksen” sijaan meidän tulisi vapaa-ajalla mieluummin uppoutua tutkimusten mukaan ”kovan hauskuuden” pariin – eli toimiin, joissa pääsemme tuntemaan olomme tuotteliaiksi ja irtautumaan työajatuksista.

Tässä koulutuksessa:

tarjoilen tutkittuja aivovinkkejä palautumista edistävän työn ja vapaa-ajan suunnitteluun
esittelen, mitä aivoissa tapahtuu henkisen ja fyysisen palautumisen aikana: aina yksittäisen hermosolun toimintamekanismeja avaamalla
kerron, mitä on ’palautumisen paradoksi’, ja miksi joidenkin on niin vaikea toimeenpanna tarvittavia palautumisaktiviteetteja
avaan stressin ja uupumuksen fysiologiaa ja esittelen, miten liiallinen työkuorma näkyy aivoissa jo työpäivän aikana
pureudun siihen, miksi pieni määrä ennaltaehkäisyä edistää aivojen terveyttä ja ehkäisee uupumista huomattavasti paremmin kuin runsaat jälkitoimet
vinkkaan, miten aivojen terveys on monen elämäntapatekijän yhteissumma, ja mitä nykytutkimukset tarjoavat kestävän aivoterveyden salaisuudeksi
en tarjoile mitään ”one-fit-for-all”-mallia, vaan tavoitteena on aidosti löytää jokaiselle henkilökohtaisesti miellyttäviä keinoja tehostaa palautumista.

MIELIKUVITUKSESTA KILPAILUETUA: MITEN LUODAAN TUTKITUSTI LEIKILLISIÄ JOHTAJIA & ÄLYKKÄÄSTI LEIKILLISIÄ ORGANISAATIOITA

Edelläkävijäyritykset ovat oivaltaneet jotain olennaista: leikillisyys on työelämän piilevä resurssi, joka tarjoaa valtavia hyötyjä hyvinvoinnille, yhteisölliselle oppimiselle sekä luovuudelle.

Samaan aikaan valitettavan moni työntekijä kokee, ettei saa riittävästi nautinnon ja luovuuden kokemuksia työstänsä, eikä työskentele luovuutta riittävästi tukevassa organisaatiossa.

Lukuisat yritykset kaipaavatkin yhä vaikuttavampia ratkaisuja lisäämään työntekijöiden työviihtyvyyttä, työn imua ja mielikuvitusta, sillä näiden ansiosta yritys säilyy sekä houkuttelevana että kilpailukykyisenä.

Vertaisarvioiduista tutkimuksista olen tunnistanut 14 tapaa, joilla leikillisyyttä voidaan hyödyntää organisaatioissa. Tämän pohjalta olen kehittänyt ainutlaatuisen ”From WOW to FLOW to GLOW”-muutospolun kohti älykkäästi leikkiviä organisaatioita.

Puheenvuorossa käyn läpi, millaisten perusehtojen varaan älykkäästi leikilliset organisaatiot tulisi rakentaa ja miten tällaisia työyhteisöitä voidaan johtaa parhaiten.

LIIKUNTALÄÄKETIETEESTÄ TUTKITUSTI LISÄÄ AIVOTERVEYTTÄ, OPPIMISTA, LUOVUUTTA JA KOGNITIIVISTA SUORITUSKYKYÄ

Lukuisat historialliset henkilöt ovat ylistäneet liikunnan yhteyttä luovaan ajatteluun ja aivojen hyvinvointiin. Filosofi Friedrich Nietzsche kirjoitti aikoinaan: “Kaikki suuret oivallukset ovat siintäneet kävelyn voimasta”.

Tuoreimmat tutkimuslöydökset vahvistavat nämä havainnot. Tutkimuksissa on mm. havaittu:

kuinka eri liikuntamuodot edistävät luovaa ajattelua välittömästi niin liikunnan aikana kuin sen jälkeen
miten liikunta on yksi tehokkaimpia tapoja edistää oppimista ja muistin toimintaa
miten liikunta vaikuttaa keskittymiseen, stressin säätelyyn, vireystilaan, mielialaan sekä aivojen terveeseen ikääntymiseen

’Kehollistuneella kognitiolla’ viitataan siihen, kuinka mm. kehomme sulavat liikkeet tutkitusti tukevat luovaa ajatteluamme. Jo pelkkä liikkeen ajattelu tai pallon pyörittely käsissä aktivoi laajoja aivoalueita, jolla voi olla vaikutusta luovaan kognitioomme.

Tässä puheenvuorossa tarjoilen ainutlaatuisen tutkimuskatsauksen aivoterveyden ja luovan ajattelun taustalla piileviin aivomekanismeihin. Perehdytän kuulijan mm. erilaisten liikuntamuotojen, kuten rauhallisen kävelyn, juoksun, tanssin ja kuntosaliharjoittelun ajattelua ja ongelmanratkaisua edistäviin vaikutuksiin. Saat myös kuulla, miten liike on evolutiivisesti ollut aina keskeinen osa ihmisen aivojen kehittymistä!

Puheenvuorossa on mahdollista sivuta myös esimerkiksi liikunnan vaikutuksia muistisairauksien ennaltaehkäisyyn, liikunnan merkityksestä naisten vaihdevuosien oireita lievittämään tai säännöllisen liikunnan tärkeydestä ihanteellisten testosteroni- ja estrogeenitasojen ylläpitämiseksi.

TUNNEJOHDA AIVOJA – KOHTI PAREMPAA VUOROVAIKUTUSTA, PALAUTTEEN ANNON KULTTUURIA SEKÄ MUUTOKSEN AIKAANSAAMISTA TYÖYHTEISÖSSÄ

Niin omien kuin muiden aivojen toiminnan ymmärtäminen on yksi vahvimmista henkisistä työkaluista tulevaisuudessa.

Taitava tunnejohtaja osaa johtaa empatialla ja tiedolla. Silloin hän tietää, millaisia ’sosiaalisia palkintoja’ ja ’sosiaalisia uhkia’ erilaiset vuorovaikutustilanteet tai muutosyritykset voivat tutkitusti aiheuttaa.

Hyvä johtaja myös ymmärtää, miten aivot reagoivat eri tavoilla annettuun palautteeseen. Hän myös tiedostaa, kuinka kaikki muutos, niin yksilöissä kuin yhteisöissä, palautuu lopulta siihen, että ymmärrämme, kuinka aivomme tietoa käsittelevät.

Tässä koulutuksessa ei ole tarkoitus haastaa toimivia johtamiskäytäntöjä, eikä yrittää tuputtaa yhtä vaihtoehtoa jonkin toisen, aivan yhtä hyvän, tilalle. Tavoitteena on yksinkertaisesti tuoda enemmän aivotyökaluja niin oman kuin muiden toiminnan ymmärtämiseen. Oppien avulla kehityt sekä palautteen antajana että vuorovaikutustaitojen hyödyntämisessä.

Puheenvuorossa käyn läpi, miten aivojen neurokemiaa ymmärtämällä:

luodaan syvällisempää vuorovaikutusta työyhteisössä
kehitetään palautteen antoon liittyviä palkitsemisen kokemuksia
vältetään vuorovaikutustilanteiden ja palautteen annon sudenkuopat, jotka aktivoivat aivojemme stressijärjestelmän
luodaan aivoille psykologisesti suotuisa tila, joka tukee muutosten läpiviemistä työyhteisössä
osataan asettaa oikeankokoisia tavoitteita, jotta muutoksen draivi säilyy yllä

JOKIN MUU TERVEYSTEEMA?

Työkalut optimaaliseen uneen – millaisin neurotieteellisin menetelmin voin optimoida unen laatuni ja koko päivän energiatasoni?

Työkalut optimaaliseen oppimiseen ja muistiin – miten aivojen toimintaa ja muovautuvuutta ymmärtämällä optimoin keskittymiskykyni, oppimiseni sekä muistitoimintoni?

Työkalut stressin hallintaan – miten optimoin tapani käsitellä välitöntä, keskipitkää ja kroonista stressiä; miten ehkäisen uupumista, työskentelen kovan paineen alla sekä hallitsen ahdistavaa epävarmuuden tunnetta?

Työkalut kestävään aivoterveyteen – millaiset neurokemialliset prosessit säätelevät kehomme terveyttä ja toimintaa, ja millaiset elämäntavat, kuten ravinto ja liikunta, auttavat optimoimaan aivojen ja koko kehon hyvinvoinnin?

Työkalut hormonitoiminnan optimoimiseen – Kuinka elintavoillani, ravitsemuksella ja hormonitoimintaani ymmärtämällä hallitsen hormonien vaikutusta aivoihini, kehooni, energiatasoihini sekä käytökseeni? Kuinka optimoin testosteroni- tai estrogeenitasoni?

Työkalut liikunnan optimoimiseen – Millaisin neuro- ja liikuntalääketieteellisin menetelmin löydän itselleni ihanteellisen tavan ottaa kaiken irti liikunnasta eri muodoista?

Työkalut ravitsemuksen optimointiin – Miten eri ruoat ja ravintoaineet vaikuttavat tunteisiini? Millaisia eri ravinteita minun tulisi käyttää laadukkaampaan uneen? Miten voin ravitsemuksella säädellä ihanteellista vireystilaani ja yleiseen hyvinvointiini?

Työkalut optimaaliseen fyysiseen ja psyykkiseen palautumiseen – miten aivojen rasittuneisuutta ja ylikuormittumista voidaan hallita päivästä toiseen, ja miten sekä aivojen että kehon palautuminen voidaan optimoida niin työpäivän aikana kuin sen jälkeen.

JOKIN MUU TYÖELÄMÄAIHE?

Kaikki luovuudesta – Millaiset biologiset, kognitiiviset ja affektiiviset mekanismit vaikuttavat luovuuden ilmentymiseen aivoissa? Miten luovuuden neurotieteellinen tutkimus auttaa kehittämään luovaa ajattelua läpi eliniän?

Työkalut ihanteellisen työpäivän suunnitteluun – miten sirkadiaanista vuorikausirytmiäni ymmärtämällä optimoin aivoilleni tehokkaimmat työ- ja lepojaksot?

Työkalut tunneälyn optimoimiseen – millaisin käytännöllisin neurotieteellisin menetelmin opin ymmärtämään ja käsittelemään tunteideni vaikutuksia aivoissani, pärjäämään paineen alla sekä kehittämään tunneälyäni?

Työkalut ajattelutaitojen ja toiminnanohjauksen optimoimiseen – miten kehitän monimutkaisia aivotoimintojani, kuten päätöksentekoa, ongelmanratkaisukykyä, suunnittelutaitoja sekä luovaa ajattelua?

Työkalut aivoergonomian optimoimiseen – miten työympäristöni tulisi suunnitella aivojeni näkökulmasta, jotta säilytän sekä vireystilan, keskittymiskyvyn sekä fyysisen terveyden ihanteellisella tasolla?

Työkalut vuorovaikutukseen – miten sosiaalinen kognitio sekä puheen tuottaminen ja -ymmärrys aivoissa toimivat, ja millaisin neurotieteellisin menetelmin voin optimoida sujuvan kommunikoinnin?

LISÄTIEDOT JA HINNAT

Puheenvuorot pidetään joko asiakkaan toivomassa paikassa tai etätoteutuksena (videoneuvotteluyhteydellä). Puheenvuorot on mahdollista hankkia myös tallenteena (esim. Intraan lisättäväksi): kysy näistä tarjousta erikseen.Kaikkiin hintoihin lisätään ALV. 24 %.

Alla esimerkkihintoja. Lopullinen hinta muodostuu kuitenkin aina alkukartoituksen ja sijainnin perusteella, kysy siis rohkeasti tarjousta!

1 h puheenvuoron hinta yht. 1700 €
2 h puheenvuoron hinta yht. 3 000 €
Koko päivän aivokoulutus eri aiheista? Kysy tarjousta!

* Puheenvuorot sisältävät aina sekä teoriaa että käytäntöä.

* Puheenvuoro räätälöidään aina yrityksen toiveiden mukaiseksi (yllä esiteltyjä kokonaisuuksia voidaan käyttää pohjana keskusteluissa).

*Asiakas saa käyttöönsä kaikki koulutusmateriaalit. Hänellä on myös mahdollisuus tallentaa esitys organisaation sisäistä jatkokäyttöä varten.

* 10 % koulutuksen kokonaistuloista lahjoitetaan säännöllisesti vaihtuvaan hyväntekeväisyyskohteeseen. Halutessaan asiakas saa päättää lahjoituskohteen: kysyn kohdetta jokaiselta asiakkaalta erikseen.

Miksi vaikuttava puheenvuoro?

Hyvinvointi on tärkeä osa työntekijöiden terveyttä ja tyytyväisyyttä – siksi hyvinvointi vaikuttaa suoraan yritysten kilpailukykyyn.

On kuitenkin niin, että hyvinvointi on alati muuttuva alue, joka edellyttää jatkuvaa seurantaa ja päivittämistä.

Asiantuntijapuheenvuoro voi antaa yritykselle tietoa uusimmista trendeistä ja tutkimuksista. Tätä tietoa yritykset pystyvät puolestaan hyödyntämään, kun he haluavat tarjota työntekijöilleen parhaimmat mahdollisen keinot terveytensä edistämiseen ja itsensä kehittämiseen.

Puheenvuorot soveltuvat erinomaisesti esihenkilöille sekä tietotyöläisille, joiden työ pitää sisällään vaativaa ajatustyötä.

Yksittäisellä puheenvuorolla pääsemme hyvin alkuun, asiantuntijapuheenvuoro voi toimia erinomaisena motivaattorina, joka innostaa työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Usein yhteistyötä onkin helppo suunnitella vaikuttavan puheenvuoron jälkeen.

Puheenvuoroissani yhdistyy vahva tieteellinen osaaminen sekä ainutlaatuiset teemat, jotka ovat vasta viime vuosina alkaneet nousta pinnalle niin psykologian, liikuntalääketieteen kuin neurotieteen parissa.

Tavoitteenani ei ole aivopestä teitä hölynpölyllä, vaan tarjota aidosti toimivia työkaluja aivoterveyden ja ajattelutaitojen virittämiseksi.

Yrityksille suunnatut puheenvuoroni muotoilen aina organisaation tarpeiden mukaisesti: kerrotte vain, mitkä aiheista teitä kiinnostavat, niin saatte varsin yksityiskohtaisen esitysrungon etukäteen tarkasteltavaksi.

Haluaisitko minut paikan päälle vai pidetäänkö etätapahtuma koko työporukalle? Kumpikin onnistuu!

Kysy sopivaa pakettia tarpeisiinne!

Tarjoan maksuttoman alkukartoituksen, joten vaihdetaanko ajatuksia aivoista ja yrityksenne tarpeista?

Puheenvuorot