Siirry suoraan sisältöön

Miniblogi: Yksilöllä, joka ei palaudu, on usein melko heikot ’tauotusrutiinit’.


Aivojen näkökulmasta on todellakin väliä, miten tauotat työtäsi. 

Yrityksissä, joissa olen käynyt kouluttamassa, nousee esille aina yksi selvä korrelaatio: parhaiten työstä palautuvat useimmiten ne, joilla on parhaiten suunnitellut ’tauotusrutiinit’.

Tauosta puhuminen ’suorituksena’ voi hämmentää, mutta tarkoitan sillä seuraavaa asiaa.

Mielestäni hyvä tauko muodostuu näin:

1) Merkitse tauko kalenteriin eli aikatauluta palautumistaukosi

2) Valitse sellainen aktiviteetti, joka on todettu erityisen hyödylliseksi palautumisen kannalta

3) Suorita tuo aktiviteetti keskittyneesti, ilman kompromisseja itse suorituksessa

➡ Aikataulutus, tavoite ja suoritus
➡ nämä muodostavat hyvän suorituksen
➡ hyvän suorituksen vastakohta on ’laiska suoritus’, jossa kaikki tehdään vähän sinne päin… jos tehdään.

Mieti, minkä hyödyn saat optimoidusta palautumistauosta: 

🧠 15 minuutin ”syvälepo” tai mindfullness-hetki voi tuntua kuin olisit nukkunut kokonaiset yöunet keskellä päivää
🧠 vartin ulkoilu tai venyttely luo sinulle merkittävästi vireyspuskuria seuraaville parille tunnille
🧠 jo pelkästään silmien sulkeminen kymmeneksi minuutiksi nojatuolissa auttaa sinua rauhoittamaan autonomista hermostoa sekä vähentämään silmien rasitusta

Erilaisia prosenttilukuja eri palautumisaktiviteettien vaikutuksista oppimis- ja muistituloksiin toki löytyy, mutta en tarjoile niitä tässä. 

Haluan vain, että ymmärrät, kuinka suuri merkitys huolellisesti toteutetulla palautumisaktiviteetilla aidosti on!

Usein taukojen merkitystä väheksytään, jos rutiinit ovat heikot. Tämä käy järkeensä, sillä heikoilla palautumisrutiineilla vaikutuksia on lähes mahdoton nähdä.

Tässä vinkki: Kokeile suorittaa jokainen taukosi aivan optimaalisesti yhden viikon ajan. Kerro sitten, miten tämä vaikutti hyvinvointiisi.

Avainsanat:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *