Siirry suoraan sisältöön

Miniblogi: Mitä on ’sosiaalinen herkkyys’?

Tiedätkö mitä on ’sosiaalinen herkkyys’ – ja miksi se on yksi psykologisen turvallisuuden ja palautteenantamisen avaintekijöitä?

Googlen Aristoteles-projektissa (vuonna 2012) havaittiin muutama mielenkiintoinen seikka psykologisen turvallisuuden luomisesta.

Ensinnäkin tuotteliaimmat tiimit olivat niitä, joissa jäsenet puhuivat suunnilleen yhtä paljon. Tämä tunnetaan ”samanarvoisuutena keskustelun vuorottelussa”.

Parhailla tiimeillä oli myös korkeampi ”keskimääräinen sosiaalinen herkkyys”, mikä tarkoitti heidän olevan taitavia aavistamaan toistensa tunteita äänensävystä, kasvojen ilmeistä ja muista sanattomista vihjeistä.

Google sai ts. tietää, että menestyvässä tiimissä jäsenet kuuntelevat toisiaan. Ryhmän jäsenet vuorottelivat, kuuntelivat toista tämän vuorolla ja kiinnittivät huomion sanattomiin vihjeisiin huomioidakseen myös sanomatta jääneet ajatukset ja tunteet.

Näin luodaan niin sanottu psykologisen turvallisuuden ilmapiiri, jossa ihmiset tavallista todennäköisemmin jakavat tietoa ja ideoita vailla pelkoa päälle puhumisesta ja sivuutetuksi tulemisesta.

Kaiken tämän ymmärtäminen on tärkeää, sillä monissa yhtiöissä työntekijöiltä kuluu jopa 80 % päivästä keskinäiseen viestintään (Murphy 2020).

Kuvitelkaa tilannetta esim. toistuvien virheiden välttämisen kannalta.

Onkohan kukaan koskaan arvioinut, kuinka monta virhettä olisi työpaikoilla voitu välttää, jos olisi uskallettu pyytämään tarkennusta?

Usein joku onnistuu höynäyttämään meitä silloin, kun jätämme jotain huomioimatta, tahallisesti tai tahattomasti.

Ihmiset ovat vastahakoisia pyytämään tarkennusta usein sen takia, että pelkäävät vaikuttavansa typeriltä. Ja juuri tämä tekee meistä helposti höynäytettäviä. Ja palautteenannosta niin vaikeaa.

Emme yleensä keskeytä ja sano:

”Odotan. Otetaan uusiksi. En ymmärtänyt.”

”Syystä tai toisesta emme mielellämme pysähdy kysymään, vaikka olisimme epävarmoja toisen sanojen merkityksestä”, sanoo viestintätutkija Graham Bodie Mississippin yliopistosta.

Tämän tästä kuulemme katastrofeista, jotka ovat johtuneet selvittämättä jätetyistä epäselvyyksistä. Niiden jälkiseuraukset voivat olla merkittäviä, vain siksi ettemme vaivautuneet varmistumaan ymmärsimmekö oikein

Uudet työntekijät eivät uskalla kysyä tarkennusta tai palautetta, koska pelkäävät vaikuttavansa pätemättömiltä.

Kokeneemmat työntekijät eivät kysy tarkennusta tai palautetta, koska ei ole ennenkään tarvinnut.

Kolme taitoakyky kuunnella, kyky vastaanottaa palautetta ja kyky tarjota palautetta – ovat todella suuria haasteita monessa yrityksessä joiden kanssa viime vuosien aikana työskennellyt.

Palautetilanteessa meistä tulee herkästi stressaantuneita, jopa pelokkaita. Tällainen reaktio ei ainostaan kiihdytä mantelitumakkeen aktivaatiota, se tekee myös etuotsalohkon avulla suoritettavan järkeilyn vaikeammaksi.

*Lisää luettavaa: Bender ym. (2012). Social sensitivity correlations with the effectiveness of team process performance.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *