Siirry suoraan sisältöön

Miniblogi: Miksi keskittyminen oikeasti herpaantuu niin herkästi?

Kuvittele itsesi työhuoneeseen täynnä lukuisia ärsykkeitä…

…puhelin
…sosiaalinen media
…ohikiitävät autot
…kenties televisio
…ja jääkaappi

Jokainen näistä ärsykkeistä on ”kilpaileva ärsyke”. Aivojesi motivaatiojärjestelmän tavoitteena on kussakin hetkessä päättää, mihin suuntaat ponnistelusi. Olisi evoluutiolta täydellinen harha-askel, jos pystyisit uppoutumaan keskittyneesti tehtävään, jolla ei ole mitään evolutiivista merkitystä sinulle.

Dopamiinijärjestelmäsi punnitsee jatkuvasti eri vaihtoehtoja huoneessa: tämä järjestelmä lopulta päättää, mihin asiaan motivoidut, ja millä voimakkuudella.

Miten sitten ”huijata” aivot uskomaan, että työtehtävä on tärkein asia koko huoneessa?

Tarvitsemme tähän usein ’kognitiivista kontrollia’.

Kognitiivinen kontrolli on kyky, jolla pystyt hillitsemään sekä impulssejasi että sulkemaan ärsykkeitä tietoisesti ympäriltäsi. Tällainen ’tietoinen läsnäolo’ tehtävän parissa on kuin signaali aivoillesi, että ”Hei, haluat selvästi sulkea kaiken muut ympäriltäsi, tämän tehtävän täytyy olla tärkeä”.

Esimerkiksi metsästäjä, joka väijyi antilooppia, saattoi sulkea mielestään läheisen puun tarjoamat välittömät hedelmäherkut, sillä antilooppi oli kohteena tärkeämpi…

…ärsykkeet huoneessasi ovat hedelmiä, tehtävä on antilooppi.

Keskittynyt tila ”napsahtaa” päälle vasta, kun aivosi saavat signaalin, että kyseinen tehtävä on jollain tavalla evolutiivisesti tärkeä.

On lukuisia tapoja lisätä erilaisten tehtävien subjektiivista merkitystä evolutiivisesta näkökulmasta.

Saatat esimerkiksi järkeillä: ”Hoida työtehtävä pois alta, ansaitse palkka ja pääse harrastamaan ajoissa liikuntaa, jotta pysyt terveenä…”
 
Aivosi eivät ”ymmärrä” metsästätkö antilooppia vai kirjoitatko 36-sivuista raporttia. Aivojesi motivaatiojärjestelmä syöksyy tueksesi heti, kun subjektiivinen tarve signaloi jonkin asian tavoittelemisen tärkeydestä. Tuhansia vuosia sitten tuo signaali tarkoitti antiloopin metsästystä, nyt se tarkoittaa raportin kirjoittamista. Tätä on evolutiivinen sopeutuminen.

Miksi tämän ymmärtäminen on todellinen ’game changeri’?

Kaikilla nisäkkäillä motivaatio syntyy samalla tavalla: dopamiinijärjestelmä saa signaalin eri aivojen alueilta, tämä järjestelmä purskauttaa dopamiinia koneeseen, energisoidumme kohti tavoitetta.

Tylsä tehtävä ei ole koskaan ’tylsä’ objektiivisessa, vaan subjektiivisessa mielessä. Heti, kun lisäät tehtävän subjektiivista tärkeyttä, dopamiinijärjestelmä saa signaalin ja energisoi toimintaa. Keskittyminen seuraa perässä.

Kuten huomaat, työelämää pitäisi tarkastella myös biologisesta ja evolutiivisesta näkökulmasta, sillä mikään ei käy järkeensä ilman evolutiivista ymmärrystä aivojemme biologisesta toiminnasta.

Toivonkin, että biologisten mekanismien ymmärtäminen auttaa sinua hallitsemaan aivojasi paremmin 🧠

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *