Siirry suoraan sisältöön

Miniblogi: Mikä saa sinut todella luottamaan toiseen ihmiseen? 

Ihmisten aivoihin on kehittynyt kolme erilaista verkostoa takaamaan sosiaalisen hyvinvointimme ja luottamuksen toisiin ihmisiin:

1. Yhteenkuuluvuus: Jos menetämme yhteenkuuluvuuden tunteen, aktivoi tämä tunne samoja alueita aivoissa kuin fyysisen kivun kokeminen (mm. etummainen pihtipoimu ja aivosaari)

2. Mielenluku: Kädelliset ovat kehittäneet vertaansa vailla olevan kyvyn ymmärtää ympärillä olevien ihmisten ajatuksia ja toimia. Tämä edistää heidän kykyään pysyä yhteydessä ja vuorovaikuttaa strategisesti keskenään.

3. Harmonisointi: Vaikka meillä on usein vahva tunne ’minästä’, on meillä myös voimakas taipumus harmonisoitua ryhmän uskomuksiin ja arvoihin. 

Nämä kolme mekanismia ovat kehittyneet eri vaiheissa evoluutiota. Siksi niistä vastaa osin erilliset, osin päällekkäiset aivojen verkostot.

Miksi meille on sitten kehittynyt nämä kolme mekanismia?

Aivomme ovat suunniteltu varmistamaan, että saamme helposti käsityksen muiden ympärillä olevien uskomuksista ja arvoista. Tämä auttaa meitä pysyttelemään yhdessä sekä toimimaan sujuvasti porukassa.

Viimeisen kolmen vuosikymmenen ajan on aivotutkimus, ja erityisesti tieteenala nimeltä ’sosiaalinen kognitiivinen neurotiede’, ottanut valtavia harppauksia ihmisen sosiaalisen luonteen tutkimisessa. 

Tutkijat ovat tehneet hämmästyttäviä löytöjä siitä, kuinka ihmiset aivot reagoivat sosiaaliseen maailmaan – sellaisia löytöjä, joista olemme voineet aiemmin vain unelmoida. Nämä havainnot vahvistavat toistuvasti näkemystämme siitä, että aivomme ovat virittyneet olemaan yhteydessä toisiin ihmisiin.

Kuvitelkaa, että vasta 1990-luvun lopulla löydettiin aivoverkosto, joka vastaa sosiaalisesta ajattelustamme. Tämä verkosto aktivoituu AINA, kun emme tee mitään keskittymistä vaativaa tehtävää!

Siksi sille annettiin osuva nimi: DEFAULT MODE NETWORK.

Yksi hämmästyttävimmistä löydöistä on ollut se, että sosiaalisen kivun ja fyysisen kivun kokeminen aktivoi samoja neuraalisia verkostoja. Tästä syystä esimerkiksi epäoikeudenmukaisuus tai arvostuksen puute tuntuvat hyvin samalta kuin koukuttavan huumeen aiheuttamat vieroitusoireet tai varpaan murtaminen.

Puolestaan silloin, kun koemme esimerkiksi varmuutta tai läheisyyden tunnetta, aivojemme dopamiini- ja opioidijärjestelmä aktivoituu voimakkaasti.

Loin ’VALOJA AIVOILLE’-mallin aikoinaan kehittämään tiimien yhteenkuuluvuuden ja psykologisen turvallisuuden tunnetta…

…mutta olen yhä vakuuttuneempi, että samat ’sosiaaliset palkinnot’ aktivoivat vastaanottajan palkitsemisjärjestelmät kaikenlaisissa tilanteissa, joissa luottamuksen ja läheisyyden rakentaminen ovat tärkeitä.

Tutkimuksissa on mm. havaittu, että oikeudenmukaisesti toimiminen aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmiä niin voimakkaasti, että luottamus kahden ihmisen välillä rahanjaossa lisääntyy merkittävästi jo yhden pelikierroksen jälkeen.

”Coming together is a beginning. Keeping together is progress. Working together is success.” – Henry Ford –

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *