Pitääkö kaiken olla digiä?
Digitaaliset työskentelyvälineet, kuten muistiinpanosovellukset ja kalenterit, ovat monen kohdalla korvanneet analogiset verrokkinsa.
Tämän postauksen tarkoitus ei ole asettaa näitä kahta vastakkain, sen sijaan muistutan että analoginen ja digitaalinen toimivat usein rinnakkain paremmin kuin kumpikaan yksinään.
Yleinen uskomus on, että digitaaliset muistiinpanovälineet lisäisivät tehokkuutta.
Tuore tutkimus (Umejima ym. 2021) kuitenkin osoittaa, että koehenkilöt, jotka käyttivät kynää ja paperia, kirjasivat asiat muistiin 25 % nopeammin kuin digilaitteita käyttävät.
Käsin kirjoittamisen havaittiin lisäksi aktivoivan aivoja voimakkaammin silloin, kun aiemmin ylös kirjoitettu tuli palauttaa tuntia myöhemmin takaisin mieleen.
Aktivaatio oli voimakasta erityisesti kielen ymmärtämisen ja visuaalisen mielikuvituksen alueille sekä hippokampuksessa, joka vastaa keskeisistä muistitoiminnoista.
Tutkijoiden mukaan käsin kirjoittaminen haastaa yksilön ainutlaatuiseen, monimutkaiseen ja avaruudellista hahmottamista vaativaan sekä kosketusaistimukselliseen informaation käsittelyyn, mikä edesauttaa vahvemman muistijäljen luomisessa.
Kun vilkaiset muistivihkoa, koko sivun sisältö piirtyy kuvana mieleesi. Tabletilla ’skrollatessa’ katse on keskittynyt aina vain yhteen pieneen kohtaan sivua.
Tutkijoilta kotiin viemiseksi: ”Käytä paperia ja kynää sellaisiin muistiinpanoihin, jotka haluat palauttaa helposti mieleen myöhemmin”.
Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että jos haluat lisätä digitaalisten muistiinpanojen tehoa, niin hyödynnä alleviivauksia, nuolia ja muistilappuja. Heidän mukaansa kaikki sellainen, mikä imitoi käsin kirjoittamista, edistää muistista palauttamista.
Käsin kirjoittamisen puolesta puhuu moni muukin tutkimus, ja esimerkiksi Askvik ja kumppanit (2020) korostavat, kuinka tärkeää lapsien olisi koulussa altistua käsin kirjoittamiselle.
Miksi sitten suosimme digiä niin paljon? Käytännön syitä on toki lukuisia: vähemmän paperia, tiedot tallessa pilvessä, tiedon löytää hakutoiminnolla, kulkee helpommin mukana jne.
Yksi syy myös varmasti on se, että digitaalinen voittaa mainoskilpailun analogista vastaan. Kun kuulet jonkun mainostavat uutta digitaalista muistiinpanosovellusta, herää sinulla lähes pakonomainen tarve ottaa tämä myös itsellesi käyttöön. Haluathan olla se ”digimimmi” tai ”digijannu”, joka ratsastaa aina trendien aallonharjalla.
Vaan kovin suuria riemunkiljahduksia tuskin päästät, kun joku kertoo sinulle kynän ja paperin ylivertaisuudesta muistiinpanoja tehdessä.
Uusi ja jännä kiehtoo. Vanha ja perinteinen ei.
Tämä olkoon siis oodi analogiselle. Älä siitä luovu, vaikka digitaalinen tontille syöksyykin. Parhaiten nämä kaksi toimivat toisiaan tukien.
Lisää luettavaa:
Umejima, K., Ibaraki, T., Yamazaki, T., & Sakai, K. L. (2021). Paper notebooks vs. mobile devices: Brain activation differences during memory retrieval. Frontiers in Behavioral Neuroscience, 15, 34.
E.O. Askvik et al. The importance of cursive handwriting over typewriting for learning in the classroom: a high-density EEG study of 12-year-old children and young adults. Frontiers in Psychology. July 28, 2020. doi: 10.3389/fpsyg.2020.01810.