Moni tykkää syödä ulkona, mutta kaipaisi kevyempiä vaihtoehtoja.
Arvostetussa brittiläislehdessä, BMJ:ssä, julkaistussa tutkimuksessa (Roberts ym. 2018) selvitettiin ravintola-annosten kalorimääriä viidessä eri maassa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteensä 223 annosta, jotka tilatiin 111 ravintolasta. Nämä ravintolat sijaitsivat Brasiliassa, Ghanassa, Intiassa, Kiinassa ja Suomessa.
Tutkimuksessa havaittiin, että tutkituissa suomalaisannoksissa kaloreita oli keskimäärin 1 100 kcal.
Ateriassa, joka koostui sienipastasta, salaatista, pinaatista ja tummasta leivästä, kokonaiskaloreita oli 587 kcal. Suurin energiapommi oli puolestaan erään amerikkalaisravintolan pasta-annos sämpylän kera, kokonaiskalorimäärä 2 589 kcal. Kiinalaisravintolan kana-annos ei jäänyt voittajasta kauas, 2 234 kcal.
Suomalaisravintolaista tilatuista annoksista eniten kaloreita oli puolestaan 1 600 kcal sisältäneessä hampurilaisateriassa. Porsaanleikkeestä, ranskalaisista ja kanttarelliskastikkeesta koostuvassa annoksessa energiaa oli yhteensä 1 400 kcal.
Tutkijoiden mukaan ravintoloissa syöminen on osaltaan vaikuttamassa globaalin lihavuusilmiön kehittymisessä. Myönteinen uutinen oli se, että suomalaisten henkilöstöravintoloiden annokset olivat lähes poikkeuksetta kalorimääriltään vähäisempiä, keskimäärin 25 % kevyempiä.
Toisaalta ravintolassa syöty sienipasta-ateria menee alle 600 kcal, joten terveellisillä valinnoilla myös ravintoloissa syöminen on täysin mahdollista painonhallinnan näkökulmasta.
Kun arvioit ravintola-annoksesi kalorimäärää, niin vertailu kotona syötyyn ”saman kokoiseen” ateriaan ei tarjoa hyvää vertailukohtaa. Kuvitellaan, että söisit kotona 100 grammaa täysjyväriisiä, 150 grammaa kanaa sekä 50 grammaa kasviksia. Tällaisen aterian energiamäärä on noin 371 kcal. Ravintolassa syöty liharuoka ranskalaisisilla ja rasvaisemmalla kastikkeella yli tuplaa tuon kalorimäärän. Perinteinen lihapulla-ateria muusilla ja leivälle ravintolassa nousee myös yli 1000 kalorin.
Tutkimuksista tiedämme (Crockett ym. 2018), kuinka selvät merkinnät kalorimääristä ohjaavat hieman terveempiin valintoihin. Voisi kuvitella, että ylikulutuksen aikakaudella tämän olisi myös kilpailuvaltti monelle ravintolalle.
Joka tapauksessa ravitsemuksesta puhutaan aivan liian vähän työelämäkontekstissa, vaikka juuri tämän asian kanssa moni painiskelee kaikista eniten. Vaikka uni ja liikunta saataisi kuntoon, niin prosessoidun ruoan houkutus on jatkuvasti läsnä.
Yhdellä ravintola-annoksella tyydytetään 70–120 % kevyttä toimistotyötä tekevän naisen päivän energiatarpeesta. Tutkijoiden mukaan nimenomaan energiatuhdit ravintola-annokset ovat osaltaan vauhdittamassa lihavuusepidemiaa.
Nälkä pitää täyttää ja vaihtoehtoja siihen on enemmän kuin koskaan.
Voisiko ruokalistoihin merkityt kalorimäärät tuupata ihmisiä terveellisempien valintojen pariin?
Mahdollisesti, mutta tutkimukset asian suhteen ovat ristiriitaisia. Laajassa Cochrane katsauksessa vuodelta 2018 (King ym. 2018) havaittiin, että näkyvät merkinnät ruokalistassa toki ohjasivat kevyempiin valintoihin, mutta ei merkittävästi.
Keskimäärin näkyvät merkinnät ohjasivat ihmisiä valitsemaan 12 % kevyempi aterioita, mikä tarkoittaisi 600 kcal aterian sijasta 71 kcal kevyempää ateriaa. Tutkimusta johtanut professori Theresa Marteau kuitenkin huomauttaa, että ravitsemukselliset merkinnät voivat vähentää kaloreiden saantia, jolloin niistä voi olla hyötyä osana laajempaa lihavuusepidemian hallintaa.
Tutkimukset (Shangguan ym. 2019) viittaavat myös siihen, että elintarvikkeiden kalorimerkinnät ohjaavat ihmisiä terveempien valintojen pariin, joskin löydökset ovat jälleen kerran hyvin ristiriitaisia vankkojen johtopäätösten vetämiseksi.
On kuitenkin niin, että näkyvät merkinnät vähentävät mahdollisesti ennen kaikkea sekä kokonaisenergiansaantia että rasvan saantia, minkä lisäksi ne edistävät kasvisten kulutusta.