Tiesitkö, että aivoissamme on ”Onks täs mitään järkeä”-järjestelmä?
Tämä pitää ihan paikkansa: tätä järjestelmää kutsutaan tuttavallisemmin motivaatiojärjestelmäksi.
Kun kysyn monilta hyvinvointialan yrittäjiltä, mikä on heidän työssään se kaikkein vaikein osa-alue…
…on vastaus lähes poikkeuksetta asiakkaiden ’motivointi’.
Ei siis puutteet substanssiosaamisessa. Ei puutteet omassa motivaatiossa. Ei puutteet tarjottavissa työkaluissa.
Vaan kohdeyleisön motivoinnissa.
Motivaatio on järkälemäinen termi. Jopa niin järkälemäinen, että se kannattaa purkaa mieluummin hallittaviin osasiin.
Kun aivomme laskelmoivat motivoitumista mihin tahansa tehtävään, ne koodaavat jatkuvasti kolmea asiaa:
1. Kuinka paljon ponnisteluita tämä vaatii?
2. Kuinka todennäköisesti saavutan tavoitteeni?
3. Kuinka hyödyllistä/palkitsevaa lopullinen tavoite on?
Aivomme päivittävät näitä laskelmiaan jatkuvasti, jolloin motivaatiomme joko pysyy yllä tai motivaatiomme laskee eli koemme motivationaalista väsymistä.
”Onks täs mitään järkeä”-järjestelmälle paras palauteluuppi on sellainen, joka viestii edistymisestä kohti tavoitetta.
Tunnereaktiot ovat palauteluupin tuotoksia. Kun koemme turhautumista, on se signaali, että meidän täytyy ponnistella kovempaa. Kun taas koemme myönteisiä onnistumisia, voimme huokaista helpotuksesta, sillä edistymme paremmin kuin ennustimme.
Tästä syystä välitavoitteet toimivat niin hyvin. Suunnitelma kohti lopullista tavoitetta on ”valmis ohjelma”, jokainen palasteltu tavoite on puolestaan yksi ”sekvenssi” tuon ohjelman sisällä.
Aivomme koodaavat tehokkaammin pieniä sekvenssejä kuin monimutkaisia ohjelmia. Jokainen sekvenssi voidaan purkaa samoihin, yllä esitettyihin, kolmeen kysymykseen. Laskelmointi helpottuu.
Motivoituminen on energisoitumista kohti jotakin tavoitetta. Sinulla on valta vaikuttaa siihen, millainen on se tavoite, jonka aivoillesi annat kussakin hetkessä.
Ei ole tylsiä tehtäviä, on vain huonosti suunniteltuja tehtäviä ✏️🔥