Siirry suoraan sisältöön

”False Consensus Effect” – tähän ajatusvinoumaan sinä ja monet yritykset sortuvat lukuisia kertoja: seuraukset voivat olla toisinaan dramaattisia

”False Consensus Effect” – tähän ajatusvinoumaan sinä ja monet yritykset sortuvat lukuisia kertoja: seuraukset voivat olla toisinaan dramaattisia.

Kuvittele, että sinulta kysytään seuraavat kaksi kysymystä:

1) ”Jos tarjoan sinulle 60 euroa siitä, että seisoisit uuden ravintolamme edessä tunnin verran mainoskyltin kanssa, tekisitkö sen?”

2) ”Jos kysyisin isolta joukolta ihmisiä saman kysymyksen, kuinka monen heistä uskoisit suostuvan?”

On tiedetty pitkään, että vastaus ensimmäiseen kysymykseen vaikuttaa siihen, miten ihminen vastaa jälkimmäiseen. Jos vastauksesi ensimmäiseen kysymykseen on myönteinen, oletat myös, että muut tekisivät samoin.

❓ ”False Consensus Effect” viittaa ilmiöön, jossa olemme taipuvaisia uskomaan, että valtaosa ihmisistä jakaa samat uskomukset ja näkemykset kuin me itse. Oma näkemyksemme siis toimii lähimpänä, ja täten parhaimpana arviona sille, mitä uskomme myös muiden ajattelevan. 

Toisinaan tästä on hyötyä, toisinaan tämä johtaa melkoisiin ongelmiin.

🧠 Aivoissa on eräs alue, joka aktivoituu erityisen voimakkaasti silloin, kun yritämme päästä yli omista asenteistamme, ja pohtia muiden näkökulmia. Tämä alue sijaitsee etuotsalohkossa, se tunnetaan nimellä oikea ventrolateraalinen prefrontaalikorteksi.

Vaikuttaisi siltä, että ihmisen aivojen yksi erityislaatuinen piirre on toisten mielten lukeminen. Tämän taidon keskiössä on erityisesti sen ymmärtäminen, että muilla on poikkeavia uskomuksia ja näkemyksiä kuin itsellämme.

Kyseinen ajatusvinouma johtaa kuitenkin herkästi turmiollisiin seurauksiin, esim. lukuisissa yrityksissä. Uudet ideat ja innovaatiot saatetaan mm. sivuuttaa helposti, jos uskottelemme kaikkien pitävän samoista asioista kuin me itse. Aivan yhtä lailla esim. markkinointi- tai myyntitiimi saattaa luottaa liiaksi omaan näkemykseensä, omien mieltymysten mukaisesti. 

Ikävimmät ovat seuraukset kuitenkin riitatilanteissa.

Meillä on liian usein tunne, että olemme oikeassa. Tuo tunne pohjautuu kuitenkin lähes aina siihen seikkaan, että kuvittelemme edustavamme ”yleistä näkemystä” asiasta.

Markkinoinnissa tätä ajatusvinoumaa käytetään tietysti hyödyksi niin, että yksilö saadaan aluksi uskomaan, että hänen kannattaa käyttää jotain tuotetta…

…sillä jos hänet saadaan vakuuttuneeksi, uskoo hän myös muiden olevan samaa mieltä tuotteesta.

Kun työskentelen tiimien kanssa, pyrin aina jossain kohti työpajaa osoittamaan, kuinka me harvoin ajattelemme täysin samalla tavalla asioista. Monenlaisia ”harmaansävyjä” mahtuu mielipiteisiin, kahdella ihmisellä ei ole koskaan täysin samanlaista näkökantaa yhteenkään asiaan.

”Mut kun mä ajattelin” tai ”ajattelin lähinnä itseni kautta” ovat melko tyypillisiä ilmaisuja arkisissa tilanteissa: heurestisia päätelmiä siitä, mitä muut mahdollisesti myös ajattelevat. Ja usein juuri yllä esitellyn ajatusvinouman tuotosta.

Miten tähän vinoumaan sortumista voitaisi ehkäistä työpaikoilla, siinäpä päiväksi pohtimista 😊

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *