Siirry suoraan sisältöön

Miniblogi: Miten altruismi tekee hyvää aivoillemme?

Neurotiede on yhä vakuuttuneempi, että on kaksi tapaa, joilla voit edistää aivojesi hyvinvointia välittömästi:

1) omia elämäntapoja muokkaamalla
2) toisia auttamalla

Tutkimuksissa on havaittu, että toisten auttaminen aktivoi mielihyväjärjestelmää. Tämä käynnistää hyvän kierteen ja lievittää mm. ahdistuneisuuttamme ja stressitasojamme.

Tieteilijät uskovat, että altruismi on sisäänrakennettuna voimakkaammin aivoihimme kuin olemme aiemmin uskoneetkaan. Kahdessa tutkimuksessa (Christov-Moore ym. 2016 & 2017) selvisi, että on mahdollista saada ihmiset toimimaan altruistisesti: ja vielä melko vaivattomasti.

Näissä tutkimuksissa havaittiin kolme mielenkiintoista asiaa:

1) henkilöt, joilla oli eniten aktivaatiota etuotsalohkolla (mm. järkeilyä ja impulssikontrollia säätelevä alue), olivat kitsaimpia muille lahjoittamansa rahamäärän suhteen
2) henkilöt, joilla oli eniten aktivaatiota kipua, emootioita ja muiden käytöstä tulkitsevilla alueilla olivat anteliaimpia
3) kun yksi etuotsalohkon alueista (DmPFC) vaimennettiin magneettistimulaatiolla, henkilöt olivat keskivertoa anteliaampia koetehtävässä.

Hieno nimi altruismin takana olevalle voimalle on ”prososiaalinen resonanssi”. Tutkijoiden mukaan kyseessä on kykymme eläytyä muiden ihmisten kipuun ja emootioihin sekä virittymisemme matkimaan toisten tunnetiloja ja käytöstä (”peilisolujärjestelmä”). TMS-simulaatiolla voidaan vaimentaa tiettyjen aivojen alueiden aktiivisuutta, mikä ohjaa ihmisiä toimimaan prososiaalisemmalla tavalla.

Ylen tiedejutussa (7.11.2020) aivotutkija Minna Huotilainen mm. korostaa, että…

”Empatia aktivoi aivojen mielihyväjärjestelmää. Ja kun eläydyt toisen kipuun, se näkyy omien aivojesi kivunlievitysjärjestelmässä.”

 ”Kun näemme toisen kipua, aivoissamme aktivoituu oma kivunlievitykseen osallistuva opioidijärjestelmämme.”

”Kaunokirjallisuus auttaa sinua myötäelämään tuntemattomienkin tunnetiloja.”

”Jo pelkkä silmiin katsominen lisää oksitosiinituotantoa. Ja jos katseiden kohtaamisessa vielä synkronoituvat pupillien laajuus, aktivoituvat aivoissa toisen ymmärtämiseen liittyvät aivoalueet.”

”Empatia vapauttaa aivoissamme oksitosiinia myös kun tuemme tuntemattomia ihmisiä. Auttamisesta tulee hyvä olo.”

”Empatia ei ole tunne, se on taito. Voit siis tietoisesti päättää valita empatian.”

”Mitä enemmän harjoittaa empatiaa, sitä varmemmin se automatisoituu tavaksi. Ja sitä todennäköisemmin sinulle myös vastataan empaattisesti. Hyvien aikeiden kierre syntyy pienillä eleillä ja molemmilla stressitasot lähtevät laskuun.”

Huotilaisen 5 keinoa tehdä maailmasta empaattisempi paikka, ja buustata omaa mielihyväjärjestelmää:

1. Katso toista silmiin ja ole vain.
2. Kuvittele, miltä toisesta tuntuu.
3. Lue kaunokirjallisuutta.
4. Kuvittele, millaisen romaanin toisen elämästä saisi.
5. Auta toista omien rajojesi mukaan.

Altruismin ja oksitosiinin suhdetta on myös tutkittu.

On olemassa kaksi suosittua hypoteesia altruismista:
1) vastavuoroinen altruismi
2) sukulaisaltruismi

Ensimmäisessä esitetään, että evoluutio suosii yksilöitä, jotka toimivat vastavuoroisesti: palvelus palveluksesta.

Toisessa esitetään, että yksilöt toimivat altruistisesti niitä kohtaan, jotka jakavat samat geenit: toivoen näin ollen geeniensä siirtymistä eteenpäin.

Kahdessa tutkimuksessa (Roberts ym. 2019; Liu ym. 2019) selvitettiin oksitosiinin vaikutusta altruismiin. 

On esitetty, että keskivertoa suurempi taipumus altruismille selittyisi nimenomaan oksitosiinin toiminnasta mantelitumakkeessa (emootioden ja vireystilan säätelystä vastaava osa).

Tutkimuksissa lähdettiin seuraavista olettamuksista:

1) kun ihmiset miettivät esim. anteliaisuutta, he järkeilevät ensin jonkin ryhmälle ominaisen käyttäytymismallin (nk. idiosynkraattisen ideaalin)
2) he suhteuttavat tekonsa aina tähän ideaaliin
3) Ryhmälle ominainen ideaali voisi olla esim. 50/50-jako

Havaittiin, että prososiaalisilla ihmisillä mantelitumakkeen aktivaatio oli erilainen.

Nenäsuihkeen muodossa annettu oksitosiini sai itsekkäämmät toimimaan kuin prosiaaliset: muutos näkyi sekä heidän käytöksessään että aivojen toiminnassa.

Prosiaalisten henkilöiden toimintaan suihkeella ei puolestaan ollut vaikutusta.

Tutkijoiden mukaan mantelitumakkeella on merkittävä rooli altruismia edistävään käytökseen.

Heidän mukaansa kenties juuri oksitosiini eli ”kiintymyksen ja sosiaalisuuden” neuropeptidi, jota myös rakkaushormoniksi kutsutaan, on olennaisessa osassa siinä, miksi toiset toimivat altruistisemmin kuin toiset.

Lisää luettavaa:

Ylen tiedejuttu (Minna Huotilainen haastattelu) vapaasti luettavissa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/07/aivosi-kiittavat-kun-teet-hyvaa-toiselle

Christov-Moore, L., Sugiyama, T., Grigaityte, K., & Iacoboni, M. (2017). Increasing generosity by disrupting prefrontal cortex. Social Neuroscience12(2), 174-181.

Christov‐Moore, L., & Iacoboni, M. (2016). Self‐other resonance, its control and prosocial inclinations: Brain–behavior relationships. Human Brain Mapping37(4), 1544-1558.

Roberts, I. D., Teoh, Y. Y., & Hutcherson, C. A. (2019). Oxytocin and the altruistic ‘Goldilocks zone’. Nature neuroscience22(4), 510-512.

Liu, Y., Li, S., Lin, W., Li, W., Yan, X., Wang, X., … & Ma, Y. (2019). Oxytocin modulates social value representations in the amygdala. Nature neuroscience22(4), 633-641.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *