Liikunnan vaikutukset aivoterveyteen eli aivojen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tunnetaan erittäin hyvin.
Miten on sitten säännöllisen liikunnan luovuutta edistävät vaikutukset? Tekeekö säännöllinen liikkuminen meistä kenties myös luovempia: ja jos tekee, niin mitkä ovat mahdolliset biologiset mekanismit tämän taustalla?
Tutkimustulokset aiheesta ovat toistaiseksi varsin ristiriitaisia, joskin lupaavia. Liikunta vaikuttaisi hyödyttävän erityisen tehokkaasti niiden ihmisten luovaa kognitiota, jotka liikunnasta aidosti nauttivat.
Seuraavassa, Emily Frithin väitöskirjan (2019) löydöksiin pohjautuen, kolmen kohdan tiivistys, jotka avaavat liikunnan luovuutta edistäviä (mahdollisia) vaikutuksia:
1. Liikunta tehostaa aivojen eri osien välistä viestintää eli lisää aivojen ”kokonaisprosessointitehoa”.
↪ Säännöllinen liikunta vahvistaa usean aivoalueen välistä viestintää, niin kutsutun neurogeneesin ja neuroplastisiteetin avulla. Toisin sanoen uusia hermosoluja syntyy ja uusia yhteyksiä muodostuu aivojen eri osien välille. Kun näin käy, paljon käytetyt yhteydet voimistuvat entisestään eli ne pystyvät viestimään vieläkin tehokkaammin keskenään
↪ Ja kun aivojen eri osat kykenevät nopeampaan viestinvälitykseen, ne toimivat kokonaisuutena (myös luovan ajattelun osalta) tehokkaammin
↪ Erityisen tärkeitä luovuuden kannalta ovat yhteydet, jotka vahvistuvat nk. ”muistikeskuksen” eli hippokampaalisten alueiden, päälakilohkojen eli parietaalialueiden sekä etuotsalohkon välillä. Nämä alueet ovat yhdessä vastuussa kaikenlaisen monimutkaisen luovuuden ilmentymisestä.
2. Säännöllinen liikunta ja minäpystyvyys.
↪ Säännöllisen liikunnan harrastaminen saa aikaan myönteisen kehän. Liikunta edistää (kuten tutkimuksissa on osoitettu) kognitiivista kyvykkyyttä, mikä puolestaan saa aikaan sen, että lisääntyneen kognitiivisen kyvykkyyden ansiosta henkilön onnistumisen kokemukset lisääntyvät
↪ Ja kun henkilön onnistumisen lisääntyvät, hän saa useammin palkitsemisreaktioita
↪ Ja kun henkilön palkitsemisreaktiot lisääntyvät, hänen minäpystyvyytensä ja kyky arvioida omia kykyjään voimistuu
↪ Kaiken tämän ansiosta henkilön luovuuden draivi tehostuu eli hän on entistä motivoituneempi toteuttamaan itseään luovilla tavoilla.
3. Liikunnalla on annos-vastesuhde luovuuteen.
↪ Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että on olemassa ihanteellinen määrä liikuntaa (joskin sitä voi usein olla vaikea määrittää), jolla saadaan parhaimmat vaikutukset aivojen hyvinvointiin
↪ Sama pätee myös luovuuden kanssa. Jotta edellä mainituista vaikutuksista saadaan paras irti, on liikunnan harrastamisen oltava säännöllistä
↪ Tämän ymmärtäminen on tärkeää, sillä se kuvastaa vain sitä, että aivot ovat mukautuvat, ja että luovuus ei ole mikään pysyvä ominaisuus. Liikunnalla voidaan siis kenties edistää luovaa ajattelua läpi elämän, kunhan sitä harrastetaan säännöllisesti.
Anna ideoillesi jalat!