Miltä kuulostaisi vain 10 minuuttia vähemmän istumista päivässä terveytesi eteen?
Suomesta on saatu jälleen tuoretta tutkimustietoa siitä, miksi istumista kannattaa tauottaa.
”Onko sitä tutkittu vielä edes kovin paljon?” – kysyi eräs tuttavani taannoin.
”Onhan sitä, vanha kuomani!” – heitin kysyjälle.
Työn tauottamiseen (erityisesti pitkäaikaiseen istumiseen) liittyy lukuisia myyttejä ja uskomuksia.
Suurin osa meistä asettuu näiden uskomusten osalta johonkin ääripäiden väliin: arvostamme erityisesti sellaisia tauottamisen hyötyjä, jotka huomaamme välittömästi (kuten vireystilan nousu, keskittymiskyvyn elpyminen), mutta aivan kaikkia hyötyjä emme edes tunne.
Kolme tuoretta tutkimusta Suomesta selvitti kevyen liikuskelun ja tauottamisen hyötyjä.
Näiden tutkimusten yhteenveto kuuluisi seuraavasti:
- Paikallaanolon tauottaminen tekee AINA hyvää.
- Kevyt liikuskelu on aivan yhtä tärkeää kuin raskas liikunta
- Liikunta ei kenties riitä täysin kumoamaan pitkäkestoisen paikallaanolon haittoja.
Farrahin ja kumppaneiden (2020) tutkimuksessa mm. todetaan, että…
…”jo 10 minuutin päivittäinen istumiseen tai makoiluun käytetyn ajan vähentäminen vaikuttaa suotuisasti keski-ikäisten sydänterveyteen. Paikallaanolon vaihtamisella kevyeenkin liikkumiseen (esim. kotityöt, kävely, kotona liikuskelu) oli suotuisia vaikutuksia sekä veren sokeri, insuliini- ja rasvahappotasoihin että painoindeksiin.”
Sjörosin ja kollegoiden (2021) tutkimuksessa puolestaan esitetään, että ”sekä kevyt että reipas liikunta olivat yhteydessä parempaan insuliiniherkkyyteen ja suotuisiin veren rasva-arvoihin. Erityisesti kevyt liikuskelu oli yhteydessä parempiin rasva-arvoihin. Niinpä liikkumiseen ja liikuskeluun kokonaisuudessaan käytetty aika näyttäisi olevan tärkeämpää kuin liikunnan intensiteetti”.
Istumisen tauottaminen, jopa kevyt sellainen, siis todella kannattaa!
Lähteet:
Farrahi, V., Kangas, M., Walmsley, R., NiemelÄ, M., Kiviniemi, A., Puukka, K., … & Jämsä, T. (2021). Compositional associations of sleep and activities within the 24-H cycle with Cardiometabolic health markers in adults. Medicine and Science in Sports and Exercise, 53(2), 324.
Farrahi, V., Kangas, M., Kiviniemi, A., Puukka, K., Korpelainen, R., & Jämsä, T. (2021). Accumulation patterns of sedentary time and breaks and their association with cardiometabolic health markers in adults. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 31(7), 1489-1507
Sjöros, T., Vähä-Ypyä, H., Laine, S., Garthwaite, T., Löyttyniemi, E., Sievänen, H., … & Heinonen, I. H. (2021). Influence of the duration and timing of data collection on accelerometer-measured physical activity, sedentary time and associated insulin resistance. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(9), 4950.