Tutkimukset (Sprott ym. 2006; Spangenberg ym. 2016) ovat johdonmukaisesti osoittaneet, että kysymällä oikeanlaisia kysymyksiä ihmisten tulevaisuudesta, voidaan heidän käytökseensä vaikuttaa. Tätä ilmiötä kutsutaan englanniksi nimellä ”question-behavior-effect”.
Ilmiön taustalla on havainto siitä, että pelkillä ohjeistuksilla ja ulkopuolisella motivoinnilla saavutetaan vain harvoin pysyvää muutosta. Parempi tapa saada muutosta aikaan on kysyä oikeanlaisia kysymyksiä, jotka saavat yksilön pohtimaan esimerkiksi haasteita muutoksen taustalla.
On esitetty, että kun ihminen joutuu pohtimaan vastauksia kysymyksiin, kuten ”miksi en syö terveellisesti” tai ”aionko lisätä liikuntaa tulevana vuonna”, tapahtuu kaksi merkittävää asiaa. Ensinnäkin hän tulee herkemmin paljastaneeksi piileviä asenteita liittyen muutokseen, mikä auttaa tunnistamaan muutoksen taustalla vaikuttavat myönteiset ja kielteiset tuntemukset.
Toiseksi yksilö joutuu kysymyksen edessä kognitiivisen dissonanssin eteen, sillä nyt hänen täytyy pähkäillä toivotun toiminnan ja todellisen toiminnan välistä kuilua. Lisäksi hän tulee pohtineeksi aiempia yrityksiä ja syitä mahdollisten epäonnistumisten taustalla. Tutkimuksissa on osoitettu, että oikeanlaisilla kysymyksillä voidaan käytökseen vaikuttaa jopa yli kuuden kuukauden ajan siitä, kun alkuperäinen kysymys on esitetty (Spangenberg ym. 2016).
Tästä päästääkin siihen, kuinka käyttäytymisen muutosta tulisi työpaikoilla lähestyä. Kun työntekijät halutaan saada huolehtimaan esimerkiksi aivoterveydestään, täytyy henkilöstölle tarjota jatkuvasti ajanmukaista tietoa sekä tarkoituksenmukaisia välineitä. Johdonmukaisuus ja hyötyjen näkyväksi tekeminen ovat myös olennaisia osa-tekijöitä alkuinnostuksen jälkeiselle ajanjaksolle.
Yritysjohto – 5 konkreettista steppiä ajatustyöläisten aivoterveyteen.
- TIETOPUOLI KUNTOON
Se kaikista tärkein. Maailma pursuaa tutkimustietoa, jota voidaan soveltaa ajatustyöläisten aivoterveyden edistämiseen. Eikä kyse ole mistään teatteritempuista, vaan aidosti toimivista käytänteistä. Jotta mikään muutos olisi ylipäätänsä mahdollinen, tarvitsee ihminen ’syyn toiminnalleen’. Pitäisi tehdä ”näin ja näin”, mutta miksi. Kun ihminen ymmärtää, miksi aivoterveys on tärkeä asia ja miten siihen voidaan vaikuttaa, löytyy usein tahtotila muutoksen tekemiseen. Liian usein tarjoamme pelkkiä kannustuspuheita ja viiden kohdan vinkkejä (huomaa ironia), miten tulisi toimia aivoterveyden eteen. Tärkeämpää saattaa kuitenkin olla vastata ”miksi”-kysymykseen ensin. Ja muista seuraava: työntekijänne eivät ole tyhmiä! Useat ajatustyöläiset ovat varsin valveutuneita itsensä kehittäjiä – monet heistä jopa janoavat hyvin perustelua tutkimustietoa päätöstensä tueksi.
- VÄLINEET KUNTOON
Mikään muutos ei onnistu, jos keskeisin kitkan aiheuttaja toivotulle toiminnalle on itse työympäristö. Kun tietopuoli on saatettu kuntoon, seuraava steppi onkin mahdollistaa käytänteiden toimeenpaneminen. Inspiroivan asiantuntijapuheen teho katoaa nopeasti, jos hänen suosittelemiin toimenpiteisiin ei tartuta.
- JOHDONMUKAISIA INVESTOINTEJA SEKÄ TIETOPUOLEEN ETTÄ VÄLINEISIIN
Kuuntele tarkalla korvalla työntekijöiden toiveita. Kun joku on pyytänyt seisomapöytää tai toimistopyörää viimeiset kuusi kuukautta, ja kun tämä sama ihminen jossain vaiheessa lopettaa asiasta muistuttamisen, ei syynä ole se, ettei hän näitä välineitä enää tarvitsisi, hän todennäköisesti on vain menettänyt uskonsa toimien johdonmukaisuuteen. Jos aivoterveys on yrityksessäsi aidosti tärkeä asia, se näkyy myös prioriteeteissa ja investoinneissa. Kukaan ei jaksa muistuttaa asioista, joiden tietää johtavan siihen kuuluisaan ”ei-mihinkään”.
- TEE HYÖDYT JA SÄÄSTÖT NÄKYVÄKSI
Laadi menetelmä mittaamaan investointien hyötyjä. Yksinkertaisimmillaan käyt vain kysymässä, kuinka paljon välineitä on käytetty ja millaisia fiiliksiä investoinnit aiheuttaneet. Muista, että osa hyödyistä ilmenee välittömästi ja osa seuraa pitkäaikaisen käytön seurauksena. Muista siis johdonmukaisuus ja realiteetit!
- OLE ROHKEA, HAASTA VALLITSEVIA NORMEJA!
”Hei, me haluttaisi jotain aika simppeliä ja turvallista”. Okei, sitä saa mitä tilaa. Seisomapöydät ja vastuskumit ovat oiva lisä jokaiseen toimistoon. Kun tutkimustieto kuitenkin osoittaa, että vieläkin rohkeimmilla valinnoilla saataisi tehokkaampia vaikutuksia, niin miksi ei otettaisi tiedosta kaikkea irti. Mitä, jos kysyttäisi taas työntekijöiltä ja tarjottaisi raikkaita uusia innovaatioita toimistoihin? Muista yksilöllisyys!
Tavoitteena on aikaansaada myönteinen kehä. Yksi investointi ei vielä johda mihinkään dramaattiseen, johdonmukaiset investoinnit sitä teettävät. Jostain on aina aloitettava, askel kerrallaan. Yleensä se lähtee siitä, että laitetaan tietopuolen kuntoon.
Lähteet:
Spangenberg, E. R., Kareklas, I., Devezer, B., & Sprott, D. E. (2016). A meta‐analytic synthesis of the question–behavior effect. Journal of Consumer Psychology, 26(3), 441-458.
Sprott, D. E., Spangenberg, E. R., Block, L. G., Fitzsimons, G. J., Morwitz, V. G., & Williams, P. (2006). The question–behavior effect: What we know and where we go from here. Social Influence, 1(2), 128-137.