Kun kyseessä on muistisairauksien ehkäisy, naiset hyötyvät liikunnasta enemmän kuin miehet.
Tuoreiden tutkimusten mukaan sekä liikunta että henkilökohtaisesti räätälöity elämäntapainterventio vaikuttaisivat saavan aikaan myönteisempiä muutoksia muistisairauksien riskitekijöihin naisilla kuin miehillä.
Miksi tämä on tärkeää?
Elämäntapatekijöiden merkitys korostuu ikääntyessä. Genetiikan lisäksi myös sukupuolella vaikuttaisi olevan väliä: kaksi kolmasosaa Alzheimerin taudin saaneista on nimittäin naisia. Itseasiassa, kun ikä ja genetiikka jätetään pois laskuista, naissukupuoli on kaikkein merkittävin riskitekijä Alzheimerin taudille.
Esimerkiksi liikunnan tiedetään olevan erittäin tehokas keino ylläpitää kognitiivisia taitoja, joiden heikkeneminen yhdistetään tyypillisesti erilaisiin muistisairauksiin. Tuoreet tutkimukset (Pa ym. 2022) osoittavat erään mielenkiintoisen seikan: pieni määrä liikuntaa saattaa aiheuttaa merkittävämpiä myönteisiä muutoksia nimenomaan naisilla kuin miehillä.
Pan ja kumppaneiden (2022) tutkimuksessa havaittiin, että tiedon prosessointinopeus, jonka heikkeneminen on yksi olennaisia muistisairauksien riskitekijöitä ikääntyessä, säilyisi liikunnan seurauksena paremmin naisilla enemmän kuin miehillä. Tutkijoiden mukaan pienenkin määrän, kuten ylimääräisen 15 minuuttia päivässä kävelyn, voidaan olettaa vaikuttavan myönteisesti aivoihin.
Toisessa tutkimuksessa (Saif ym. 2022) puolestaan havaittiin, että personalisoitu elämäntapainterventio, jossa huomioitiin mm. liikunta, ruokavalio, stressin säätely ja unihygienia, vähensi molempien sukupuolten Alzheimerin riskitekijöitä – vaikutus oli kuitenkin merkittävämpi naisilla. Tulokset osoittivat, kuinka naiset pystyivät edistämään miehiä enemmän mm. verensokeri- ja rasva-arvoja myönteiseen suuntaan.
Tutkijoiden mukaan lähestulkoon kaikki Alzheimerin taudin ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijät pienenivät intervention seurauksena enemmän naisilla kuin miehillä. Heidän mukaansa onkin tärkeää hoitaa ihmisiä näyttöön perustuvan tiedon pohjalta, hyödyntäen useita elämäntapoja muokkaavia keinoja. Näin toimimalla voidaan aivojen terveyteen todella vaikuttaa.
Lisähuomiona todettakoon, että esimerkiksi monipuolinen ”aivojumppa”, kuten lukeminen tai palapelien tekeminen, hyödytti molempien sukupuolten mentaalista prosessointinopeutta.
Kuten tulokset osoittavat: gramma ennaltaehkäisyä vastaa kiloa jälkihoitoa.
*Lisää luettavaa:
Pa, J., Aslanyan, V., Casaletto, K. B., Rentería, M. A., Harrati, A., Tom, S. E., … & Zahodne, L. (2022). Effects of sex, APOE4, and lifestyle activities on cognitive reserve in older adults. Neurology, 99(8), e789-e798.
Saif, N., Hristov, H., Akiyoshi, K., Niotis, K., Ariza, I. E., Malviya, N., … & Isaacson, R. S. (2022). Sex-Driven Differences in the Effectiveness of Individualized Clinical Management of Alzheimer’s Disease Risk. The Journal of Prevention of Alzheimer’s Disease, 9(4), 731-742.