Liiallinen ajatustyö kasaa myrkyllisen määrän glutamaattia aivoihimme – eikä ihmistä ole täten suunniteltu tekemään ylipitkiä työpäiviä ilman taukoja.
Tämän vuoden elokuussa julkaistu Wiehlerin ja kumppaneiden tutkimus osoittaa, että pitkään jatkuva intensiivinen ajatustyö aiheuttaa haitallisten sivuaineiden kertymistä erityisesti lateraaliseen etuotsalohkoomme.
Tutkimusartikkeli alkaa huomiolla, jonka mukaan jopa maailmanluokan shakinpelaajat tekevät helppoja virheitä, kun peliä on pelattu 4–5 tuntia: hyvin levänneinä näitä virheitä ei sattuisi.
Mikä aivoissamme aiheuttaa kognitiivisen päätösväsymyksen? Ja jos kyseessä on jokin varomekanismi, niin mitä varten se on kehittynyt? Tutkimuksessa etsittiin vastausta näihin kysymyksiin.
Osa koehenkilöistä työskenteli yli kuusi tuntia haastavien ongelmanratkaisutehtävien parissa. Toinen ryhmä työskenteli saman ajan, mutta huomattavasti helpompien tehtävien parissa. Mahdollisuutta riittäviin taukoihin ei tarjottu kummallekaan ryhmälle.
Haastavien tehtävien parissa työskennelleiden koehenkilöiden aivoihin havaittiin kasaantuvan suuria määriä glutamaattia, joka on tärkeä hermosolujen väliseen viestintään erikoistunut välittäjäaine aivoissamme.
Tutkijoiden mukaan liiallinen määrä glutamaattia voi häiritä aivojemme tehokasta toimintaa. Lisäksi jos aivot eivät kykene kierrättämään glutamaattia riittävän nopeasti solujen välisestä tilasta, voi seurauksena olla jopa hermosolujen vaurioitumista tai solukuolemaa.
Tutkimuksessa havaittiin myös mielenkiintoinen yhteys korkeiden glutamaattitasojen ja päätöksenteon välillä: ne koehenkilöt, jotka olivat työskennelleet koko päivän haastavien tehtävien parissa, olivat työpäivän jälkeen taipuvaisempia nopeita palkitsemisen tunteita tuottaviin valintoihin. Helpompien tehtävien parissa työskennelleet kykenivät puolestaan vielä työpäivän jälkeenkin tekemään sellaisia valintoja, joissa palkinto seuraa viiveellä, mutta jotka tuottavat suuremman kokonaishyvän valitsijalle.
Tutkijat huomauttavat, että päätösväsymyksen kuvitellaan usein edustavan jonkinlaista mystistä illuusiota, joka ohjaa meitä kohti helppoja mielihaluja. Tämän tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että kognitiivinen työskentely johtaa havaittaviin toiminnallisiin muutoksiin aivojen neurometaboliassa.
Tutkijoiden mukaan kasaantuva glutamaatti saattaa ollakin aivojen tapa viestiä siitä, että työskentely olisi syytä lopettaa, sillä meidän täytyy joko säästää tärkeitä resursseja tai ehkäistä haitallisten aineiden kertymistä aivoihin.
Tutkijoilla on esittää tärkeä viestiä ajatustyötä tekeville:
1. Muistakaa pitää taukoja
2. Älkää tehkö vaikeita päätöksiä väsyneenä
Tutkijoiden mukaan riittävät tauot auttavat aivoja tasaamaan glutamaattitasoja, minkä lisäksi erityisesti unen tiedetään huuhtovan päivän aikana synapseihin kertynyt glutamaattia pois.
Pidetäänhän siis 🧠 huolta.
Muutama lisähuomio:
Lisäisin postaukseen vielä sen, että työpäivän aikaiset tehtävät olisivat hyvä palastella riittävän monipuolisesti. Tutkimuksessa nimittäin havaittiin, että työpäivän pituus itsessään ei välttämättä ole se kaikista ratkaisevin tekijä, vaan ajatustyön kuormittavuus. Molemmat ryhmät nimittäin työskentelivät saman ajan, mutta ainoastaan tehtävien haastavuuden taso vaihteli koeryhmien välillä.
Toiseksi on syytä huomioida, että glutamaattitasojen ja päätösväsymyksen/kognitiivisen kontrollin välillä havaittiin ainoastaan korrelaatio eli ei voida varmuudella sanoa, onko glutamaatti juuri se molekyyli, joka havaittavat muutokset aiheuttaa.
Lisää tutkimusta siis tarvitaan selvittämään glutamaatin aiheuttaman postsynaptisen signalointikaskadin koko toiminnan mahdollinen häiriintyminen liiallisen ajatustyön seurauksena. Ainoastaan silloin tiedetään varmuudella, minkä molekyylin toimintaan vaikuttamalla voidaan haitallisia seurauksia aivoissa ehkäistä.
Lähde: Wiehler, A., Branzoli, F., Adanyeguh, I., Mochel, F., & Pessiglione, M. (2022). A neuro-metabolic account of why daylong cognitive work alters the control of economic decisions. Current Biology, 32(16), 3564-3575.