Seuraavassa tarjoilen painavia syitä, kuinka leikki auttaa tutkitusti empatisoimaan paremmin – kollegoita, asiakkaita, kilpailijoita.
Esitänkin väitteen, että organisaatiot, jotka uskaltavat tarttua ’leikin kutsuun’, tulevat menestymään pomminvarmasti kilpailijoitaan paremmin.
Colin Camererin ja kumppaneiden neurotieteelliset tutkimukset ovat mielenkiintoisia. Erityisesti siitä näkökulmasta, että auttavat ymmärtämään, kuinka aivomme yrittävät tehdä selkoa toisten ajatuksista.
Kun pelaamme tai leikimme toistemme kanssa, oma menestyksemme pelissä riippuu usein siitä, millaisia siirtoja kanssapelaajat tekevät.
Meidän täytyy ’mentalisoida’ muiden mielentiloja, mikä on yksi niistä empatiataidoista, joita voimme kehittää loputtomiin.
On kyseessä sitten pokeri tai piilosleikki, tärkein menestyksen määrittävä tekijä on kykymme leikitellä erilaisilla vaihtoehdoilla: jos sinä tiedät, että minä tiedän, että sinä tiedät…
Camererin tutkimuksissa on havaittu, että joidenkin ihmisten aivot reagoivat täysin samalla tavalla, pelaavat he sitten tietokoneen tai ihmisen kanssa.
Nämä pelaajat analysoivat ihmisvastapuolen siirtoja siis hyvin konemaisiksi!
Toisilla pelaajilla havaitaan puolestaan todella voimakasta aktivaatiota silloin, kun he pelaavat toista ihmistä vastaan, verrattuna siihen, kun he pelaavat tietokonetta vastaan.
Sitten se olennainen asia.
Aktivaatio lisääntyy erityisesti alueilla, jotka kuuluvat nk. ”mielenlukuverkostoon”. Tämä verkosto on osa meidän empatiastamme vastaavia aivoalueita.
Joillain ihmisillä on siis verraton kyky mentalisoida muiden ajatuksia ja mielentiloja. Ja kaikki tämä näkyy aivojemme toiminnassa!
Joissain tutkimuksissa on jopa aivokuvantamisdatasta pystytty ennustamaan, kuinka herkästi pelaajat päätyvät neuvottelupelissä keskinäiseen sopuun. Kaikki vaikuttaisi linkittyvän kykyymme ennakoida toisen siirtoja, oikea-aikaisesti.
Oletko sinä ollut aina hyvä piilosleikeissä?
Menestymisesi näissä leikeissä on todennäköisesti perustunut vahvaan kykyysi mentalisoida muiden ajatuksia.
Miksi meidän tulisi siis hyödyntää leikkiä työpaikoilla?
Erilaiset pelit ja leikit auttavat meitä kehittämään empatiataitojamme, sillä niissä joudumme pohtimaan jatkuvasti vastapuolen siirtoja: aktivoimaan ’mielenlukuverkostoamme’, punnitsemaan lukuisia erilaisia vaihtoehtoja.
Leikkivajeesta kärsivät työyhteisöt kompastuvat täysin samoihin ongelmiin kuin ne ihmiset, jotka ajattelevat toisten ihmisten siirtoja konemaisesti.
Ne huomaavat olevansa jatkuvasti askeleen perässä.
Empatia on taito, jota jokainen yritys voi kehittää…
…ja on vaikea keksiä parempaa keinoa siihen kuin leikkiminen.
On siis tullut aika ottaa leikki vakavasti 😊