Useat tutkimukset (Echeverría ym. 2023) ovat osoittaneet, kuinka fyysisesti aktiivisella työmatkailulla edistetään kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia. Tuoreet löydökset (Jussila ym. 2023) havainnollistavat myös, kuinka aktiivinen koulumatka on yhteydessä parempiin oppimistuloksiin. Epäilystä ei ole myöskään siitä, etteikö liikunta edistäisi välitöntä kognitiivista suorittamista (Basso & Suzuki 2017).
Mutta mitkä kaikki tekijät todella selittävät yhteyttä havaittuihin muuttujiin?
Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että suurin selittävä tekijä myönteisiin tuloksiin on sirkadiaanisen rytmimme ihanteellisempi tahdistuminen työ- ja koulupäiviä varten. Liikunnan aikaansaamilla välittömillä neurobiologisilla muutoksilla on toki vaikutuksensa, mutta on todella vaikea päätellä, kuinka suuri niiden selitysvoima yksittäisenä muuttujana on.
Väitteeni tueksi löytyy useita tutkimuksia, joissa on havaittu, kuinka ’aamuvirkkuisuus’ on yhteydessä parempiin oppimistuloksiin sekä tarkkaavuuteen (Volmer ym. 2013), epäsäännöllinen univalverytmi puolestaan heikompiin oppimistuloksiin (Phillips ym. 2017).
Mainiossa katsausartikkelissa ”Light and Cognition: Roles for Circadian Rhythms, Sleep, and Arousal” (2018) Fisk ja kumppanit esittävät lukuisia tutkimuksia, kuinka suoralla valoaltistuksella on vaikutuksia tarkkaavuuteen, vireystilaan sekä kognitiiviseen suoritukseen.
Tutkijoiden mukaan oppimis- ja muistitoiminnot ovat näin ollen vahvasti yhteydessä sirkadiaaniseen rytmiimme: kun rytmi on tahdistettu optimaalisesti, olemme vireämpiä ja tarkkaavaisempia; ja puolestaan silloin, kun rytmi on sekaisin, vaikuttaa tämä suoraan sekä oppimistuloksiimme että terveyteemme.
Sirkadiaanisen rytmin tahdistamisen merkityksestä puhutaan usealla tieteenalalla valitettavan vähän. Kyse on kuitenkin luontaisesta rytmistämme, johon evoluutio on meidät suunnitellut. Vuorokausirytmin ihanteellinen tahdistaminen optimoi kaiken fysiologiamme, myös ajattelumme.
Uskon vahvasti, että säännöllinen liikunta on yksi parhaimpia tapoja edistää niin aivoterveyttä kuin pitkäikäisyyttä. Uskon myös, että liikunnan ajoituksella on roolinsa.
Aamulla suoritettu aktiivinen työ- tai koulumatka tarjoaa sopivan valoaltistuksen, joka auttaa tahdistamaan vuorokausirytmimme. Lisäksi liikunta itsessään on voimakas vuorokausirytmin tahdistaja. Yhdessä nämä kaksi ovat todellisia aamun supervoimia, kun halutaan edistää aivotoimintaa päivän aikana, niin koulussa kuin töissä.
Minkä vinkin siis antaisin sinulle, joka et pysty aamulla suorittamaan työmatkaasi liikkuen?
Pyri saamaan edes 15–30 minuutin luonnonvaloaltistus (pimeinä vuodenaikoina kirkasvalolamppu) tunnin sisällä heräämisestä. Et saa tietenkään liikunnan hyötyjä, mutta uskon, että valtaosa akuuteista hyödyistä välittyy nimenomaan sirkadiaanisen rytmin tahdistumisen avulla.
Lisää luettavaa:
Basso, J. C., & Suzuki, W. A. (2017). The effects of acute exercise on mood, cognition, neurophysiology, and neurochemical pathways: A review. Brain Plasticity, 2(2), 127-152.
Echeverría, L., Gimenez-Nadal, J. I., & Molina, J. A. (2023). Active commuting and the health of workers. Journal of Transport & Health, 31, 101626.
Fisk, A. S., Tam, S. K., Brown, L. A… (2018). Light and cognition: roles for circadian rhythms, sleep, and arousal. Frontiers in neurology, 9, 56.
Jussila, J. J., Pulakka, A., Halonen, J. I., Salo, P., Allaouat, S., Mikkonen, S., & Lanki, T. (2023). Are active school transport and leisure-time physical activity associated with performance and wellbeing at secondary school? A population-based study. European Journal of Public Health, ckad128.
Phillips, A. J., Clerx, W. M., O’Brien, C. S., Sano, A., Barger, L. K., Picard, R. W., … & Czeisler, C. A. (2017). Irregular sleep/wake patterns are associated with poorer academic performance and delayed circadian and sleep/wake timing. Scientific reports, 7(1), 3216.
Vollmer, C., Pötsch, F., & Randler, C. (2013). Morningness is associated with better gradings and higher attention in class. Learning and Individual Differences, 27, 167-173.