Siirry suoraan sisältöön

Miniblogi: Asetyylikoliini on aivojen välittäjäaine, joka auttaa meitä oppimaan

Suhtaudun lähes pakkomielteisesti oppimisen ja muistin neuraalisiin selitysmalleihin.

Miksi? Siksi, että lopultahan kaikissa monimutkaisissa aivotoiminnoissa – kuten luovuudessa, ongelmanratkaisussa, suunnittelussa ja päätöksenteossa – on kyse kyvystä sekä kiinnittää tarkkaavuus olennaisiin asioihin että hakea tarvittavaa tietoa pitkäkestoisesta muistista.

Voisiko aivojen neurokemiaa ymmärtämällä näitä kognitiivisia taitoja siis kehittää?

Puhutaan tällä kertaa välittäjäaine ’asetyylikoliinista’, sillä tämän neurokemikaalin neurobiologiasta, liittyen oppimiseen ja muistiin, löytyy suomeksi lähes olematon määrä tietoa.

Asetyylikoliini vaikuttaa tutkimusten mukaan oppimiseen ja muistamiseen lukuisin eri tavoin.

🧠 Kyseinen välittäjäaine saattaa ensinnäkin edistää oppimista tehostamalla niiden hermoyhteyksien signalointia, jotka koodaavat uutta informaatiota aivoihin.

🧠 Toiseksi asetyylikoliini lisää oppimiselle suotuisaa synkronoitua sähköistä aktivaatiota aivoissa. Tarkemmin ilmaistuna asetyylikoliini edistää ’theta-aivoaaltojen’ esiintymistä hippokampaalisilla alueilla, jotka ovat keskeisiä aivoalueita oppimisessa. Uuden tiedon muistiin koodaamisen tiedetään olevan tehokkainta, kun opittava ärsyke esitetään nimenomaan theta-aivoaaltojen rytmisen oskillaation aikana.

🧠 Kolmanneksi asetyylikoliini tehostaa tiettyjen hermosolujoukkojen aktivaatiota, mikä myös edistää uuden tiedon muistiin koodaamista.

Kognitiivisella tasolla oppiminen riippuu lisäksi siitä, miten hyvin kykenemme säilyttämään tarkkaavuuden opeteltavassa asiassa. Edellä esitettyjen vaikutusten lisäksi asetyylikoliinitasot vaikuttaisivat olevan yhteydessä myös tarkkaavuuden ylläpitämiseen.

Asetyylikoliinitasot vaihtelevat aivoissamme jatkuvasti päivän aikana, ja tasojen vaihtelu noudattaa mm. sirkadiaanista rytmiä. Esimerkiksi kun aktivaatiotasomme heräämisen jälkeen lisääntyy, asetyykoliinin määrä vähitellen nousee; tasot puolestaan laskevat levon ja syvän unen aikana.

Tästä syystä olemme usein tarkkaavaisimpia heti aamusta. Asetyylikoliinitasojen välittömään nousuun voimme toki vaikuttaa monin eri tavoin, kuten liikunnalla tai muilla aktiviteeteilla, jotka vaativat välitöntä tarkkaavuutta.

On kuitenkin niin, että silloin, kun nk. ’tooniset’ asetyylikoliinitasomme ovat korkealla, tehostuu vaiheittaisten ”asetyylikoliinipurskausten” todennäköisyys. Hieman yksinkertaistettuna asian voi esittää näin: kun asetyylikoliinin perustasot ovat tiettyinä hetkinä päivästä valmiiksi korkealla, ovat oppimista tehostavat ”lisäpurskaukset” myös helpommin saavutettavissa.

Voidaankin ajatella, että on olemassa melko tiukka ”aikaikkuna”, jonka raameissa olemme erityisen virittyneitä oppimaan. Matalat asetyylikoliinitasot yhdistyvät nimittäin usein oppimista häiritseviin prosesseihin, eli oikealla vireystilalla todella on merkitystä!

Ymmärrä aivoja, ymmärrä miten työelämä kannattaisi suunnitella 😊

Onko teidän työpaikalla jo osattu perustella aikaikkunat keskittyneelle työlle?

 

Inspiraation lähteenä:

Hasselmo, M. E. (2006). The role of acetylcholine in learning and memory. Current opinion in neurobiology, 16(6), 710-715.

Decker, A. L., & Duncan, K. (2020). Acetylcholine and the complex interdependence of memory and attention. Current Opinion in Behavioral Sciences, 32, 21-28.

Ruivo, L. M. T. G., Baker, K. L., Conway, M. W., Kinsley, P. J., Gilmour, G., Phillips, K. G., … & Mellor, J. R. (2017). Coordinated acetylcholine release in prefrontal cortex and hippocampus is associated with arousal and reward on distinct timescales. Cell reports, 18(4), 905-917.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *