Siirry suoraan sisältöön

Luovilla ihmisillä aivopuoliskot pelaavat paremmin keskenään

Tutkimusten mukaan luovemmilla ihmisillä vasen ja oikea aivopuolisko viestivät paremmin keskenään. Liikunta onkin kenties yksi tehokkaimmista tavoista lisätä yhteyksien määrää.

Durante ja Dunson julkaisivat vuonna 2016 tutkimuksen, jossa he havaitsivat, että luovemmilla henkilöillä oli voimakkaammat yhteydet (eli tehokkaampi tiedonsiirtokapasiteetti) vasemman ja oikean aivopuoliskon välillä. Myytti, jonka mukaan oikea aivopuolisko olisi todellinen ”luovuuden lähde” on todettu jo useaan otteeseen myytiksi, mutta nämä tulokset vahvistavat tätä näkemystä entisestään.

Tutkimusta varten analysoitiin valtava määrä aivokuvantamisdataa, jota hyödynnettiin aivojen neuraaliseen mallintamiseen (nk. konnektionistinen mallintaminen). Menemättä tämän neuroverkkomallintamisen yksityiskohtiin, kyseisellä tutkimustavalla voidaan tehdä arvioita siitä, miten tiiviisti aivojen eri osat ovat yhteydessä toisiinsa. 

Tutkimuksessa havaittiin, että niillä henkilöillä, jotka olivat saaneet kognitiivista luovuutta mittaavissa testeissä korkeimmat pisteet (ja vielä tarkemmin määriteltynä ne henkilöt, jotka sijoittuivat kyseisissä testeissä parhaimman 15 % joukkoon) oli merkitsevästi enemmän yhteyksiä vasemman ja oikean aivokuoren välillä. 

Hieno uutinen on, että liikunnan tiedetään edistävän neurogeneesiä eli uusien hermosolujen syntymistä (Liue & Nusslock 2018). Lisäksi hyvän fyysisen kunnon tiedetään olevan yhteydessä sekä hermosolujen että niiden välisten yhteyksien määrää aivoissa (Erickson ym. 2014; Chaddock-Heyman ym. 2014 & 2018; Wittfeld ym. 2020). 

Lisätutkimusta aiheesta tosin vielä tarvitaan, sillä tulokset ovat osittain ristiriitaisia mm. sen suhteen, miten paljon fyysinen kunto vs. fyysisen aktiivisuus selittävät aivojen eri toimintojen tehokkuutta sekä eroja aivojen rakenteellisissa muutoksissa näiden muuttujien suhteen (Ruotsalainen ym. 2020).

* Tutkimuksissa puhutaan yleensä valkean ja harmaan aineen määrän lisääntymisestä. Valkea aine muodostuu aivosolujen pitkistä haarakkeista, aksoneista, joiden kautta solut viestivät toisilleen. Harmaa aine muodostuu puolestaan hermosolujen soomaosista ja tuojahaarakkeista: harmaa aine on vastuussa aivojen aivojen edistyneimpien tehtävien hoidosta. 

LÄHTEET:

Chaddock-Heyman, L., Erickson, K. I., Kienzler, C., Drollette, E. S., Raine, L. B., Kao, S. C., … & Kramer, A. F. (2018). Physical activity increases white matter microstructure in children. Frontiers in neuroscience12, 950.

Chaddock-Heyman, L., Erickson, K. I., Holtrop, J. L., Voss, M. W., Pontifex, M. B., Raine, L. B., … & Kramer, A. F. (2014). Aerobic fitness is associated with greater white matter integrity in children. Frontiers in human neuroscience8, 584.

Daniele Durante, David B. Dunson. Bayesian Inference and Testing of Group Differences in Brain Networks. Bayesian Analysis, 2016; DOI: 10.1214/16-BA1030

David A. Raichlen, Pradyumna K. Bharadwaj, Megan C. Fitzhugh, Kari A. Haws, Gabrielle-Ann Torre, Theodore P. Trouard, Gene E. Alexander. Differences in Resting State Functional Connectivity between Young Adult Endurance Athletes and Healthy Controls. Frontiers in Human Neuroscience, 2016; 10 DOI: 10.3389/fnhum.2016.00610

Erickson, K. I., Leckie, R. L., & Weinstein, A. M. (2014). Physical activity, fitness, and gray matter volume. Neurobiology of aging35, S20-S28.

Katharina Wittfeld, Carmen Jochem, Marcus Dörr, Ulf Schminke, Sven Gläser, Martin Bahls, Marcello R.P. Markus, Stephan B. Felix, Michael F. Leitzmann, Ralf Ewert, Robin Bülow, Henry Völzke, Deborah Janowitz, Sebastian E. Baumeister, Hans Jörgen Grabe. Cardiorespiratory Fitness and Gray Matter Volume in the Temporal, Frontal, and Cerebellar Regions in the General Population. Mayo Clinic Proceedings, 2020; 95 (1): 44.

Liu, P. Z., & Nusslock, R. (2018). Exercise-mediated neurogenesis in the hippocampus via BDNF. Frontiers in neuroscience12, 52.

Ruotsalainen, I., Gorbach, T., Perkola, J., Renvall, V., Syväoja, H. J., Tammelin, T. H., … & Parviainen, T. (2020). Physical activity, aerobic fitness, and brain white matter: Their role for executive functions in adolescence. Developmental Cognitive Neuroscience42, 100765.

Ruotsalainen, I., Renvall, V., Gorbach, T., Syväoja, H. J., Tammelin, T. H., Karvanen, J., & Parviainen, T. (2019). Aerobic fitness, but not physical activity, is associated with grey matter volume in adolescents. Behavioural brain research362, 122-130.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *