Siirry suoraan sisältöön

Miniblogi: Liikunta on tehokkain lääke myös lasten ADHD-oireyhtymään

ADHD:n esiintyvyys on lapsilla maailmanlaajuisesti noin viiden prosentin luokkaa. Näillä lapsilla on usein olennaisia vaikeuksia yliaktiivisuuden, keskittymiskyvyn herpaantumisen sekä impulsiivisuuden kanssa. Lisäksi toinen viisi prosenttia lapsista kärsii samoista oireista, joskaan heidän oireilunsa ei täytyä ADHD:n täyttä diagnostista kriteeristöä (Liu ym. 2018; Sayal ym. 2018).

ADHD-oireyhtymä on siinä mielessä katala, että se vaikuttaa usein aikuisuuteen asti. ADHD onkin todettu usean mielenterveyshäiriön ja kielteisen elämänpolun taustalla, kuten heikkona opintomenestyksenä, vaikeutena työllistyä, epäonnistumisina ihmissuhteissa sekä taipumuksena rikollisuuteen (Sayal ym. 2018).

Huolestuttavaa on, että ADHD-lasten esiintyvyys on nousussa. Lisäksi useissa maissa ADHD on vahvasti alidiagnisoitu (Liu ym. 2018; Sayal ym. 2018).

Mitä aiemmassa vaiheessa ADHD:n kanssa opitaan pärjäämään, sitä parempi. Tärkeäksi nouseekin hoitomuodon valinta.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että liikunta edistää ADHD-lasten keskittymiskykyä (Rassovsky & Alfassi 2019) sekä kognitiivista suoriutumista (Christiansen ym. 2019).

Vuoden 2017 ”ADDitude”-lehden selvityksessä saatiin selville, että myös lasten vanhemmat kokevat liikunnan ylivoimaisesti parhaimpana hoitomuotona oireyhtymään.

Tässä selvityksessä kysyttiin 2 500 yhdysvaltalaiselta perheeltä, joilla on ADHD-lapsi, minkä hoitomuodon he kokevat toimivan parhaiten arjessa. Tulokset alla.

TULOKSET:

%-osuudet niistä vanhemmista, jotka raportoivat kyseisen hoitomuodon olevan joko ”erittäin tai hyvin tehokas” lapsen ADHD-oireiden lievittämiseen (ps. jätin tarkoituksella suomentamatta, niin ei mene terminologia sekavaksi).

49% — Exercise
41% — Prescription medication
33% — ADHD coaching/counseling
33% — Behavior management/parent-training classes
30% — Neurofeedback with a clinician
27% — Mindfulness meditation
24% — Diet/nutrition plan
24% — Home-based brain training
14% — Vitamins, minerals, or supplements

Liikunta nappasi siis kirkkaimman mitalin, siinä missä lääkärin määräämä lääkitys jäi selvästi taakse. Silti lääkehoitoa tarjotaan hoitomuodoksi lähes tuplasti useammin kuin liikuntaa (67 % vs. 37 %). 

Mielenkiintoista on, että erilaiset valmennukset sekä terapiat arvioitiin selvästi tehottomammiksi kuin liikunta.

Vain 5 % vastanneista piti liikuntaa ”ei kovin vaikuttavana tai ei lainkaan vaikuttavana”, kun lääkkeiden suhteen näin koki peräti 26 %.

Tällaiset selvitykset ovat erittäin tärkeitä, sillä laboratoriotutkimuksissa on haastavaa selvittää jonkin hoitomuodon toimivuutta tosielämässä. Huomionarvoista jutussa toki on, että olemme kaikki yksilöitä ja hoitomuodot tulisi valita jokaiselle yksilöllisin perustein.

Jälleen mainio esimerkki siitä mihin kaikkeen liikuntaa tulisi hyödyntää. Kenties se kaikista paras keskittymiskyvyn lääke myös meillä aikuisilla.

Lisää luettavaa:

Christiansen, L., Beck, M. M., Bilenberg, N., Wienecke, J., Astrup, A., & Lundbye-Jensen, J. (2019). Effects of exercise on cognitive performance in children and adolescents with ADHD: potential mechanisms and evidence-based recommendations. Journal of clinical medicine8(6), 841.

Liu, A., Xu, Y., Yan, Q., & Tong, L. (2018). The prevalence of attention deficit/hyperactivity disorder among Chinese children and adolescents. Scientific reports8(1), 1-15.

Rassovsky, Y., & Alfassi, T. (2019). Attention improves during physical exercise in individuals with ADHD. Frontiers in psychology9, 2747.

Sayal, K., Prasad, V., Daley, D., Ford, T., & Coghill, D. (2018). ADHD in children and young people: prevalence, care pathways, and service provision. The Lancet Psychiatry5(2), 175-186.

Survey of 2500 families finds what ADHD treatments seem to work/ not work as applied in the real world

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *